Tammikuun lopulla päästiin viimein lähtemään häämatkalle 1,5 vuotta häiden jälkeen! Kohteeksi valikoitui Filippiinit ja tarkemmin Siquijorin ja Boholin/Panglaon saaret. Matkan pituus, kaksi viikkoa, jaettiin puoliksi Siquijorin ja Panglaon välille. Ensimmäisenä vuorossa oli Siquijor, jonne matkustettiin yhden yön Cebussa majoittumisen jälkeen. Siquijor osoittautui ihanaksi paikaksi viettää aikaa ja täällä olisi helposti voinut olla vaikka koko kaksiviikkoisen! Saari on sopivan kompakti skootterointiin, mutta ei kuitenkaan niin pieni, että se olisi parissa päivässä koluttu läpi.
Siquijoriin päätettiin ottaa tavoistamme poiketen häämatkan kunniaksi vähän parempi majoitus, eli koko saaren hienoin hotelli, toki huone hotellin halvimmasta päästä. Coco Grove Beach Resort oli kyllä törsäyksen arvoinen kokemus! Palvelu oli moitteetonta ja huone siisti, minkä lisäksi hotellialue on valtava ja sillä on omaa, kaunista rantaviivaa monta sataa metriä. Hotellialueen kävelytiet kulkee viidakkomaisen puutarhan seassa ja alueen koosta kertonee jotain se, että siellä on kolme eri uima-allasta, kuntosali, spa ja vaikka mitä muuta. Hintataso hotellilla oli odotetusti kalliimpi kuin muualla, eikä ruoka mitenkään erityistä, mutta kävelymatkan päästä löytyi useampi hyvä ravintola ja hierontapaikka.
Tekemistä Siquijorilla
Siquijorilla kannattaa ehdottomasti vuokrata skootteri edes päiväksi. Liikennettä on kohtalaisen vähän ja se on hyvin skootteripainotteista, joten ajaminen oli kohtalaisen helppoa. Vuorokauden skootterivuokra oli 350php, eli 6€. Hotellilla vuokra olisi ollut tuplahintainen, joten vuokrattiin skootteri parinsadan metrin päästä Tagbalayon Lodging House -hostellista, jossa oli myös yksi parhaista ja edullisimmista kokeilemistamme ravintoloista. Täällä työntekijä myös jakoi oman Google-karttansa, johon oli merkannut näkemisen arvoisia paikkoja saarella. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka siis.
Siquijorilla on monta vesiputousta, joista me vierailtiin kahdella. Lugnason Falls on näistä korkeampi ja sisäänpääsy ilmainen, ellei halua opasta mukaan. Tämän vesiputouksen päälle pääsee kiipeämään ja jatkamaan kävellen matkaa putousta ylöspäin. Moni hyppi täällä veteen hyppelypaikalta ja putouksen päältä oppaiden innostamina. Täällä oli kyllä ihan hulluja showmiehiä oppaina, hyppivät veteen näyttävästi ja koko ajan oli vauhti päällä. He myös ystävällisesti neuvoivat Henriä parhaissa hyppimiskohdissa, vaikkei kukaan heistä meidän kanssa ollutkaan ja auttoivat ihmisiä tarvittaessa kuvien ottamisessa. Lugnason Fallsilla saatiin olla hetki kahdestaan ennen muiden ihmisten saapumista, sillä se oli meidän päivän ensimmäinen etappi noin kello 10 aikoihin.
Alla olevien kuvien Lagaan Falls on matalampi ja mielestäni Lugnason Fallsia kuvauksellisempi. Täällä on myös hyppelypaikka, mutta matalammalla. Sisäänpääsy tänne maksoi 50php/hlö, eli alle euron ja lisäksi pysäköinnistä maksettiin 5php eli alle 10snt. Tähän hintaan kuului mukaan tullut opas. Meidän visiitin aikaan iltapäivällä paikalla oli vaihdellen 2-4 porukkaa, eli aika rauhallista täälläkin. Jos aikaa olisi käydä vain toisella näistä putouksista, valitsisin Lagaan Fallsin ja tulisin tänne mahdollisimman aikaisin aamulla. Lagaan Fallsin lähellä on useampi muukin vesiputous, eli tällä alueella saa aikaa varmasti kulumaan.
Yksi Siquijorin tunnetuimmista nähtävyyksistä on vanha "parantava" puu, eli Old Enchanted Balete Tree. Täällä me käytiin vain siksi, kun se sattui reitin varrelle, mutta jälkikäteen ajatellen ei olisi pitänyt mennä, sillä eläinten olot oli hyvin kyseenalaiset. Pientä pääsymaksua vastaan pääsee siis katsomaan tuota vanhaa puuta, jonka juurelle kulkee joki. Joki on täynnä pikkukaloja ja sinne jalat laittaessa tulevat ne syömään kuollutta ihosolukkoa jaloista. Kalat eivät kuitenkaan päässeet pois joesta, vaan niiden reitille oli laitettu verkko, joka esti pois pääsyn. Tuskinpa myöskään kaloille annettiin mitään ruokaa, joten ei ihme että hyökkäsivät syömään kuollutta ihoa jaloista. Lisäksi vähän matkan päässä alueella olevan ravintolan vieressä, näkyi häkissä apina. Häkki oli surkean pieni ja auringonpaisteessa, joten ei ihme että apina oli selvästi ahdistunut - se tallasi samaa reittiä eestaas pysähtymättä. Tämän nähtyämme lähdettiin pois ja jätettiin paikalle yhden tähden Google-arvostelut.
Siquijor on tunnettu myös noituudesta ja saarella onkin mahdollista käydä kuvauttamassa itsensä luudanvarren päällä. Meitä tämä ei oikeastaan kiinnostanut, joten päätettiin jättää se välistä ja käyttää aika mieluummin sattumanvaraisten matkan varrelle osuneiden paikkojen tutkimiseen.
Saaren suosituimpia rantoja on Paliton Beach, joten yksin täällä ei todennäköisesti pääse aikaa viettämään. Siquijorissa on vain muutama isompi hiekkaranta, joten ymmärrettävästikin ne ovat täynnä porukkaa. Palitonin kojuissa on myynnissä vähän kaikennäköistä ja lisäksi mahdollisuus keinumiselle rantahietikolla. Keinumisen tarkoituksena on tietysti kuvauttaa somevideo ja tätä jonkun aikaa seurattuamme voi vaan todeta, että näitä tekevät nuoret pojat todellakin panosti asiaan hiekassa syöksymällä ja juoksuaskelia ottamalla. Instagramista löytyy aika monta taidonnäytettä Paliton Beach -sijainnin alta. Itse oon sen verran milleniaali, että mua ei oikein tollaiset supervauhdikkaat, kuvakulmia miljoona kertaa lennosta vaihtavat videot innosta.
Kaiken tekemisen ja näkemisen jälkeen suosittelen hierontaa, ainakin häämatkalaisille. :) Tässäkin skipattiin hotellin ylihintainen hieronta ja käveltiin hotellin viereiselle putiikille (Laine's Massage) kysymään mahdollisuutta meidän kummankin samanaikaiseen hierontaan. Sehän onnistui ja hintaa tunnin kokovartalohieronnalle tuli 550php, eli alle 10€/hlö.
Apo Island
Meidän hotelli Coco Grove Beach Resort järjesti snorklaus-/sukellusmatkoja Apo Islandille, eli pienelle saarelle vajaan parin tunnin matkan päähän Siquijorista. Apo Island on luonnonsuojelukohde, jossa asuu joitain satoja ihmisiä. Siellä toimii yksi hotelli, mutta meidän retken aikaan hotelli oli rempassa. Retki oli muuhun hintatasoon verrattuna kallista hupia, sillä koko päivän retki maksoi 2750php, eli 47€/hlö. Hintaan kuului bussimatkat Coco Grovelta satamaan, venematkat, lounas Apo Islandilla, kaksi snorklausta välineineen ja oppaineen ja olut paluumatkalla veneessä. Ensimmäinen snorklaus tehtiin Apo Islandin rannalta käsin ja toinen veneestä käsin. Yksi snorklaus kesti aina noin 45min ja jokaisella porukalla oli oma snorklausopas. Opas näytti meille reittiä, bongaili vedenalaista nähtävää, kuljetti mukana pelastusrengasta ja varmisteli tasaisin väliajoin meidän olevan ok.
Mulla on aika heikko uimataito, joten sain snorklata pelastusliivi päällä. Saatiin myös räpylät ja tietysti snorkkeli ja maski käyttöön. Pelastusliivi oli kelluttanut takamusta sen verran, että onnistuin polttamaan tuona päivänä pakarat ihan huolella. Eipä käynyt mielessäkään, että olisi kannattanut snorklata shortsit jalassa. :D Mun kehnon uimataidon takia tämä oli ensimmäinen kunnollinen snorklauskertani, joten en voi oikein verrata sitä mihinkään muuhun. Vaikka vertailukohtia ei olekaan, niin voin sanoa tän olleen ikimuistoinen kokemus ja sai mut innostumaan snorklaamisesta ja sen yrittämisestä ilman pelastusliiviä. Nähtiin ainakin merikilpikonnia, merikäärmeitä, sinisiä meritähtiä, merimakkaroita, merisiiliä ja hullu määrä erilaisia kaloja!
Ruoka & ravintolasuositukset
Filippiiniläinen ruokahan ei ole tunnettu maittavuudestaan ja muualla Kaakkois-Aasiassa matkanneelle se voi olla aikamoinen pettymys. Kaikkeen työnnetään sokeria eikä tulisuutta ole samalla tavalla kuin monessa muussa maassa, eikä ruoka myöskään aina ole terveellisimmästä päästä. Siitä huolimatta onnistuttiin löytämään Siquijorilla oikein hyviä ravintoloita! Huonoin oli varmaankin hotellin ravintola, jossa ruoka oli melko mitäänsanomatonta aamiainen poislukien. Suositeltavia ravintoloita saarella on Tagbalayon Lodging Housen lisäksi thairavintola Aroi Makmak Thai station cafe and restaurant ja Twenty4 Restaurant and Burger Bar. Lisäksi todettiin paikallisten suosimista tienvarsiruokaloista saavan edullista, hyvää perusruokaa.
Miten sinne pääsee?
Me käytettiin OceanJetin lauttoja, sillä niillä oli tihein liikennöintiväli. Ajantasaiset aikataulut löytyy ainakin OceanJetin Facebookista. Lauttamatka Cebusta Siquijoriin kestää nelisen tuntia ja kustansi turistiluokassa 1600 pesoa, eli noin 27,5€ per henkilö. Lisäksi tuli pulittaa satamamaksu (14php= 0,24€/hlö) sekä maksu rinkasta (100php= 1,72€/kpl). Kaakkois-Aasian mittapuulla ei siis mitään edullisinta lystiä, mutta sujuvaa ja mukavaa matkantekoa. Myös hotelli voi järjestää liput pientä maksua vastaan, ainakin meidän hotelli tarjosi tämän palvelun. Lautta pysähtyy puolivälissä Boholin Tagbilaran-satamassa, eli tällä samalla paatilla pääsee myös kulkemaan Cebu-Bohol ja Bohol-Siquijor -välin hintaan 800php, eli vajaa 14€.
Matkalaukkuja/rinkkoja ei saanut kuljettaa mukanaan tilanpuutteen vuoksi, vaan ne jätettiin satamarakennukseen ja kuljetettiin henkilökunnan toimesta lauttaan. Lipuissa on paikkamerkinnät ja kannattaa pyytää lippua ulkoa jos keli suosii, sillä sieltä näkee maisemia paljon paremmin, kuin kannen alta ikkunoista tiiraamalla. Ulkokannellakin on tosin katos, eli auringonporotuksessa ei tarvitse olla. Satamassa kannattaa olla hyvissä ajoin, sillä kaikki mahdollinen ostetaan erikseen, eli itse lauttalippu eri paikasta, kuin mihin satamamaksu pulitetaan tai minne laukut jätetään ja maksetaan. Sellainen vinkki vielä, että Cebussa satamaan kulkiessa suosittelen Grabin käyttöä taksin sijaan, siinä säästää helposti yllättävän paljon.