Friday 22 November 2019

Rappioromanttinen Kaunas

Syyskuussa ei muuta ollutkaan, kuin aikaa, joten testasin vihdoin Wizz Airin naurettavan halvat lennot Turusta Kaunasiin. Bussimatkat Tampereelta Turkuun, Turussa lentokentälle ja takaisin Tampereelle maksoivat enemmän, kuin itse lennot, vaikka nekin nappasin edullisesti. Kaunasta kohtaan mulla ei juuri ollut halpaa hintatasoa suurempia ennakko-odotuksia, joten oli hyvä tilaisuus lähinnä positiiviseen yllätykseen. 

Kuten monista muistakin Euroopan kaupungeista, löytyy Kaunasistakin vanha kaupunki. Se on yksi kauneimmista paikoista päämäärättömään hortoiluun, mutta myös muut osat kaupunkia osoittautuivat rappioromantiikan ystävälle mielenkiintoisiksi paikoiksi. Kaupungissa silmiin pistää myös suuri määrä komeita kirkkoja, joista yhden näyttävimmistä, Pyhän arkkienkeli Mikaelin kirkon luona oli käynnissä varmaan kymmenet eri hääkuvaukset! En tiedä, mikä maratonvihkiminen juuri tuona päivänä sattui olemaan. 












Kaunasissa liikkuessa ei voi välttyä katutaiteelta. Ehkä tunnetuin ja suurin katutaidekeskittymä on tavallisten asuintalojen sisäpihalla sijaitseva Kiemo Galerija, joka oli hyvin erikoinen, näkemisen arvoinen paikka. Kiemo Galerija sijaitsee hieman sivummassa, mutta kuitenkin lyhyen kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista. Katutaidetta ja muraaleja näkee myös ainakin Kaunasin linnan ympäristössä. Linna ja sitä ympäröivä puisto ovat viihtyisiä paikkoja lämpimällä säällä hengailuun. Kaunasin läpi linnan puistoa reunustaen kulkee kaksi jokea, joiden risteyskohtaan puistokin päättyy. Kaunasin linnalla vierailuun kannattaa yhdistää myös Aleksotaksen funikulaarilla ajelu, jonne pääsee nopeasti kävelemällä Niemenjoen ylittävän sillan yli. Aleksotaksen kukkulan päältä on kauniit maisemat Niemenjoelle ja koko kaupunkiin. Funikulaarilla kannattaa ihan kokemuksen vuoksi ajaa ylös 0,70€ hintaan, vaikka kävellenkin matka olisi lyhyt. Kun kyyti on koettu, voi alas tulla portaita pitkin.





Tänä vuonna oon käynyt niin Auschwitzissä kuin Tšernobylissäkin, joten mikäs sen sopivampaa kuin yhdistää tähänkin reissuun vierailu yhdessä tuhoa aikaan saaneessa paikassa, Yhdeksässä linnakkeessa. Linnake on osa kaupungin puolustuslinnoitusta ja toimii nykyään museona. Yhdeksäs linnake on toiminut toisen maailmansodan natsimiehityksen aikaan juutalaisväestön teloituspaikkana ja Neuvostoliiton miehityksen aikaan vankilana ja välietappina keskitysleireille kuljetetuille vangeille. 

Tutkiminen aloitetaan perinteisimmästä museo-osiosta, josta liikutaan linnoitusta ja sellejä kohti. Heti rakennuksesta toiseen siirtyessä työntekijät tulevat neuvomaan, missä järjestyksessä paikka kannattaa kiertää ja mihin seuraavaksi jatketaan. Kierrellä saa onneksi rauhassa, sillä paikka on iso, eikä ruuhkista ollut tietoakaan. Viimeiseksi kannattaa jättää museota ympäröivällä puistoalueella sijaitseva monumentti, joka on pystytetty paikalla teloitettujen ihmisten muistoksi. Oonko muuten ainoa, jolle monumentti saa aikaiseksi välittömät Game of Thrones -vibat? 






Yhdeksäs linnake sijaitsee keskustan ulkopuolella, bussireitin 23 varrella. Bussilla ei pääse ihan ääreen, vaan lähimmältä pysäkiltä on alle kilometrin kävelymatka paikallisen lähiön läpi ja moottoritien ali. Bussilippu kustantaa euron ja sisäänpääsy linnakkeeseen 3€, joten suuresta investoinnista ei ole kyse. Mikäli haluaa nähdä ainoastaan monumentin ja linnakkeen ulkoapäin, pääsee niitä katsomaan ilmaiseksi. Perilläoloaikaa itsenäiseen kiertelyyn kannattaa varata ainakin pari tuntia tai vaihtoehtoisesti voi myös maksaa hieman pidempikestoisesta opastetusta kierroksesta. 

Kaikkiaan Kaunas oli oikein mukava ja edullinen kohde esimerkiksi viikonloppuvisiitille. Ruoka oli erinomaista ja halpaa ja myös majoituksen saa hyvällä hinta-laatusuhteella. Mikäli olisin viipynyt paikalla kolmea yötä pidempään, olisin varmasti käväissyt kasvitieteellisessä puutarhassa ja viettänyt päivän tai pari myös Vilnassa tai Valko-Venäjän puolella.

Thursday 19 September 2019

Kreikan Kos - auringonlaskuja ja skootteriajelua

Yksi ehdottomista lempparimaistani, Kreikka, oli vuorossa kesälomalla äkkilähtöjen kyttäämisen jälkeen. Suomea piinanneet viileät kelit saivat sormen klikkaamaan varaa-painiketta ja pian suuntana olikin Kos. Etukäteen odotettiin lämmön lisäksi kreikkalaista ruokaa ja auringossa löhöilyä, jota päästiin tekemään viikon aikana kunnolla. Tällä kertaa tehtiin ja oltiin tekemättä asioita täydellisessä tasapainossa, jotta matka kävi kunnon rentoutumislomasta. 







Kosilta on lyhyt lauttamatka Turkin puolelle Bodrumiin, mutta se ei kumpaakaan meistä hirveästi innostanut. Mun parilla Turkki-visiitillä en oo kauheesti innostunut maasta ja Henri halus ottaa mahdollisimman rennosti. Yksi varteenotettava vaihtoehto oli lähisaari Kalymnoksella käynti, jonne oltiinkin lähdössä yksi aamu, kunnes todettiin katsomiemme halvempien lauttojen lähtevän syrjäisestä terminaalista, jonne ei olisi enää ehditty ja Kosin keskustan lauttaterminaalista lähtevien lauttojen olevan kohtuuttoman kalliita. Kosilla myytiin myös valmiita retkiä, joissa olisi päässyt vierailemaan Kalymnoksen lisäksi Platin ja Pserimoksen saarilla, mutta niissä perilläoloaika oli vain reilua tuntia per saari, mikä on ihan järjettömän vähän. Päädyttiin siis jättämään muihin saariin ja Turkkiin tutustuminen tällä kertaa kokonaan välistä ja keskittyä lähinnä Kosin kaupungin tutkimiseen. 








Ainoa aktiviteetti, joka tehtiin viikon aikana, oli skootterin vuokraus päiväksi. Vuokraus kustansi 14€/vrk Safe Wheels -nimisestä vuokraamosta. Ajettiin päivän aikana Marmarikseen, Kefalokseen ja Ziaan, eli melkein saaren ympäri. Bensoihin kului 10€ ja varmasti olisi mennyt vähemmän, jos olisi tajuttu ottaa parempitehoinen skootteri. Meidän 50-kuutioinen skootteri meinasi hyytyä totaalisesti jokaisessa mäessä, mutta onneksi päästiin kuitenkin kulkemaan.

Yksi saaren suosituimmista nähtävyyksistä on kuuma lähde, jonne ajaa nopeasti Kosin keskustasta. Kuuma lähde on ehdottomasti visiitin arvoinen paikka, mutta kannattaa varautua siihen, että paikalla on muitakin ja tuulisella kelillä siellä lentää hiekkaa. Vesi on lähteessä lähes polttavan kuumaa, mutta meren puolella kohdassa, missä lähdevesi ja merivesi kohtaavat, on ihana lillua. Kuuman lähteen jälkeen lähdettiin ajamaan toiseen suuntaan Kosin keskustasta, eli kohti Marmarista. Tälle päivälle sattui ihan järjetön tuuli, joka teki ajamisesta rantateillä epämukavaa, kun hiekkaa lensi päin naamaa. Etukäteen harmittelin, ettei valtaosa Kosin teistä kulje niin, että niillä ajaessa näkisi meren, mutta tällä kertaa se osoittautui onneksi. Skootterin selästä näki kivasti paikkoja ja parasta on se, kun voi äkkipäätöksellä muuttaa suunnitelmia tai pysähtyä kivalta näyttävään paikkaan. 

Marmariksessa on iso ranta, mutta ei oikeastaan ihmeempää nähtävää, joten lounaan jälkeen jatkettiin mutkien kautta matkaa kohti Paraside Beachiä ja Kefalosta. Paraside Beach ei ollut yhtään meidän mieleen - rantaa on kyllä silmiinkantamattomiin, mutta se on täynnä vieriviereen ahdettuja (ylihintaisia) rantatuoleja ja vesileluja. Paratiisi oli meidän mielestä kaukana tästä paikasta, mutta kai siihen syynsä on, että tänne tulee bussilasteittain porukkaa. Ihan meidän lähiranta lähellä Kosin keskustaa oli enemmän meidän mieleen, kuin tämä, jonne porukka matkustaa toiselta puolen saarta. Viimeisenä haluttiin ehtiä Ziaan katsomaan auringonlaskua, jonka pitäisi olla kuulemma paras paikka sen katsomiseen. Skootteri meinasi hyytyä loppumattomassa, Ziaan menevässä mäessä kokonaan, joten päädyttiin katsomaan auringonlaskua levikkeeltä, joka osoittautui erinomaiseksi paikaksi tähän tarkoitukseen! Tätä ei kannata jättää välistä, jos vuokraa skootterin tai auton. Auringonlaskukuvissa toi etualalla oleva minikirkko näyttää muuten ihan oikealta kirkolta, vaikka kyseessä oli tosiaan teiden varsilta löytyvä pienoiskirkko. 







Kos on viihtyisä, helposti haltuunotettava kaupunki, jossa itsessäänkin riittää paljon näkemistä. Upeimmat nähtävyydet on antiikin ajalta, kuten roomalainen teatteri odeion ja arkeologinen alue agora. Varsinaisen agoran lisäksi lähistöllä on paljon muitakin arkeologisia kohteita, joita pääsee katsomaan. Kun vanhojen, antiikin aikaisten rakennusten raunioissa kulkee, ei voi olla miettimättä, miten massiiviset kaivaukset alueella on tehty, jotta nämä kaikki on saatu esiin, vaikka paljon on vielä maan allakin. Harmi, että agorassa pääsee kulkemaan mun mielestä liiankin vapaasti, jolloin rauniot kuluvat entisestään. Sekä odeioniin että agoraan on ilmainen sisäänpääsy, mutta aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen. 

Nähtävyyksien katselun ja auringon palvomisen lisäksi Kosilla kannattaa panostaa kreikkalaisen ruuan maisteluun. Aina, kun näen Kreikassa jonkun syövän esimerkiksi club sandwichiä tai hampparia, harmittaa mua heidän puolesta, sillä kaikki ei välttämättä käsitä mistä makuelämyksistä jää paitsi jos ei syö paikallista ruokaa. Täällä maistoin ensimmäisen kerran kreikkalaisista villiyrteistä valmistettua lämmintä salaattia, eli hortaa ja ahdoin reissun aikana itseni niin täyteen vanhoja lemppareita eli tzatzikia, pita gyroksia, souvlakia ja kreikkalaista salaattia, kuin ehdin. Ruokapaikkasuosituksena tulee ehdottomasti Canadeza, josta nimestä huolimatta saa autenttista kreikkalaista ruokaa. Vaikka paikka on vähän syrjemmässä, kannattaa tänne vaivautua, sillä hinta-laatusuhde oli enemmän kuin kohdallaan, palvelu moitteetonta ja annokset valtavia. Paras jälkkäripaikka taasen oli Special, jossa sai jätskitiskille jonottaa joka ilta. Kun jätskipallo maksaa 1,90€ ja kakkupala 2,10€, voitte vaan arvata, kuinka monta kertaa käytiin tuolla.










Friday 6 September 2019

Bussireili: Genova & Milano

Ranskan Rivieralta matka jatkui kohti Italiaa ja ensimmäisenä Genovaa. Nizzasta Italian rajalle tulee matkaa ainoastaan tunnin verran ja se oli ainoa rajanylitys, jossa koko reilillä passimme tarkastettiin lentokenttien lisäksi. Genovassa vietettiin pari päivää, joiden aikana ehti koluta kaupunkia melko hyvin. Ihastuin Genovaan heti, kun lähdettiin meidän majapaikasta kävelemään kohti keskustaa. Isot korkeuserot takaa sen, että portaita tulee tepasteltua ja Google Mapsia vilkuiltua, sillä kaikki "tästähän pääsee suoraan menemään keskustaan" -ajatukset osoittautui vääriksi rinteitä mutkittelevien teiden tai umpikujien vuoksi. 








Genovassa meillä oli hinta-laatusuhteeltaan koko reissun paras majoitus: vanhaan, korkeakattoiseen rakennukseen tehty pieni huoneistohotelli Leone X Genoa, jossa meilläkin oli oma huoneisto. Upea, ammeella ja tuplapesualtailla varustettu kylppäri oli erillään käytävän päässä, mutta ainoastaan meidän käytössä. 

Vajaan kilometrin päässä hotellilta alettiin olla jo melko keskustassa, eli Piazza de Ferrarin aukiolla ja sieltä löytyvällä suihkulähteellä. Ympäristöstä löytyi myös paljon ravintoloita, mutta muuten Genovan keskusta oli jotenkin hieman hankala hahmottaa, sillä se ei ole mitenkään tiivis, selkeä keskusta-alue. Meidän parhaaksi ravintolalöydöksi osoittautui muuten Piazza de Ferrarin läheisyydestä löytyvä Dom Cafe, josta vapaavalintainen drinkki, pitsa ja pienet tapakset irtosi 10 eurolla per naama! Täällä ei muita turisteja juuri näkynyt, eikä tarjoilijoistakaan kuin yksi puhunut englantia. 







Genovassa ollessa kohdalle sattui viimein sellainen tilanne, että yhtäaikaa oli sekä mahdollisuus mennä rannalle, että hyvä keli. Hypättiin bussiin 31, joka vei meidät supersuloiselle Boccadassen rannalle vajaan viiden kilometrin päähän keskustasta. Täällä hämmästeltiin paikallisten tapaa tulla rannalle verhottuna farkkuihin ja takkiin, jotka heitettiin rannalle tultua pois uikkareiden päältä ja lähtiessä puettiin takaisin päälle. Boccadassen ranta on suojassa tuulelta, joten siellä tarkenee hyvin hieman tuulisemmallakin kelillä. Bussilipulla on hintaa 2,5€ bussista ostettuna ja 1,5€ lehtikioskeista ostettuna. Kannattaa huomioida, ettei lippuja myydä kaikissa busseissa, joten säästön lisäksi myös siitä syystä kannattaa ostaa kerralla vaikka useampi lippu kioskista.

Viimeinen etappi kahden viikon bussireilillä oli Milano, jossa viivyttiin vain vuorokausi ennen paluulentoa. Ostettiin heti bussiasemalta kaupunkiin saavuttuamme 24h voimassa olevat liput julkisiin, jotka maksoi 4,5€ kappaleelta. Metro oli kätevä kulkuväline heti, kunhan ystävällinen paikallinen auttoi meidät alkuun sen kanssa. Vaikka olin etukäteen katsonut metroreitin ja vaihtoasemat, ei ne pitänytkään täysin paikkaansa. 







Duomo di Milanon goottilaiskatedraali on kaupungin kuuluisin nähtävyys ja Duomon metroasema tästä syystä vilkkain asema. Hotellille tavaroiden jätön jälkeen mekin tultiin metrolla suoraan tänne. Katedraalin tsekkaamisen jälkeen tekee kyllä mieli jatkaa heti matkaa, sillä siinä edustalla yritetään ihan jäätäviä turistihuijauksia ja joka puolella on ahdistavia kaupustelijoita  enemmän, mitä missään vuosiin oon kokenut. Tästä kannattaa jatkaa matkaa kävellen, sillä Duomon ympäristöstä löytyy Milanon kivoimmat alueet ja myös ne muotikaupungin shoppailupaikat. Ruokakauppaa sen sijaan etsittiin kissojen ja koirien kanssa, mutta sekin lopulta löytyi vähän syrjemmästä kartan avulla. Viimeisenä päivänä ei juuri muuta ehdittykään ennen lentokentälle lähtöä, kuin käydä syömässä. Bussilippuja Bergamon kentälle myy monet yhtiöt ja 6€ maksanut lippu kannattaa ostaa etukäteen netistä.

Lue myös tämä: Bussireili Etelä-Euroopassa kustannuksineen