Sofia

Ehin käydä Sofiassa kahden päivän visiitillä. Olin päättänyt, että kyllähän pääkaupunki on nähtävä ennen Suomeen paluuta, joten lähdin sunnuntaina itsekseni vajaan 8 tunnin bussimatkan päähän katselemaan paikkoja. Bussi lähti ennen kuutta aamulla täältä Dobrichista ja menopaluu maksoi 60 levaa, eli noin 30 euroa. Matkalla oli pieni pysähdys Veliko Tarnovossa, jonka aikana ehti sopivasti käydä vessassa, kävellä vähän ja ostaa kaupasta lisää eväitä (en osaa ikinä ottaa sopivasti eväitä, aina on joko liian vähän tai ihan överipaljon).

Bussin ikkunasta näky lähinnä tällasia maisemia

Yks reissun parhaista jutuista oli se, miten bussin ikkunasta näki ihan erilaisia paikkoja kun täällä oon muuten nähny! Oli vuoristoa, pikkukylää, jokia ja vaikka mitä. Sofiahan sijaitsee sisämaassa vuorten keskellä, eli siellä kelit voi vaihdella suurestikin muuhun maahan verrattuna. Nyt koko mun reissun ajan oli hellekelit, minkä lisäks ekana iltana ukkosti vähän. Oli muuten jotenkin hirveen hassua olla ulkomailla reissussa lämpimien kelien aikaan jossain, missä ei oo meri lähettyvillä! Meri viilentää, rannalla on kiva löhöillä ja sen avulla on myös helppo suunnistaa.

Ekana bussiasemalle päästyäni lähin kävelee keskustaa ja hotellia päin. No parin sadan metrin jälkeen hoksasin, et siinä oli noin kolme vaihtoehtoa, missä keskusta vois olla.. Halusin päästä helpolla niin menin linja-autoaseman eteen ja otin taksin. Olin lukenu, että OK taxi on luotettava yhtiö ja onneks juuri niiden taksitolppa siinä oli. Kysyin kuljettajalta hintaa, jonka hän totesi olevan noin 3 levaa. Hotelli oli noin kilsan päässä, mutta kuljettaja ei tainnu ihan satavarmaks tietää, missä hotelli on ja ajoi ilmeisesti vähäsen pidempää reittiä. Mittari näytti pihassa yli kolmea levaa, mutta hänpä otti multa vaan sen kolme! Jee, kerrankin hyvä vaikutelma takseista. Hotelli sit olikin mitäänsanomaton (=halpa), eikä respan nainen puhunu englantia. Mielenkiintoista.

Hirveen nätti tää mun huone. :D 

Lähin tallustelee keskustaan sen jälkeen, kun olin levänny vähän. Mun suuntavaisto toimi ja löysin keskustan ekalla yrittämällä, vaikkei mulla ollu mitään hajua missä se on! Kävelin ympäriinsä ja kuvailin, välillä pysähdyin istuskelemaan, kiertelin parissa kaupassa ja kävin syömässä. Siinäpä se päivä sit vierähtikin.

Sofiasta tiesin etukäteen sen, että se on Bulgarian pääkaupunki, siellä on noin 1,4 miljoonaa asukasta, kaikki tärkeimmät nähtävyydet on kävelyetäisyydellä toisistaan ja että siellä on vihasia kulkukoiria. No kulkukoiria en nähny muistaakseni yhtään, kissoja pari, mut olikohan nekään kulkukissoja.. Asukasluku ei juuri helpottanu oloa sen kannalta, että ton kokosessa kaupungissa olis suvaitsevaista ja avarakatseista porukkaa, joka ei tuijottais. Kyllä tuijotettiin. ei tietenkään yhtä paljon kun täällä, mut sanoisin et yhtä paljon kun Varnassa. En tiiä oliko sekin huomionherättävää, et olin liikenteessä yksin..? Miesseura matkustaessa on aina hyvästä, sillä sillon kukaan ei yleensä huutele tai töllötä niin paljoo.

Toinen päivä alko hotelliaamupalalla, joka tuotiin suoraan huoneeseen. Maksoin siitä 2 euroo per aamu ja voin kertoo, ettei ollu minkään arvonen. Siihen kuulu tee/kahvi, halpaa appelsiinimehua ja NELJÄ palaa vaaleeta leipää, puolet juustolla ja puolet kinkulla. Siis neljä palaa!!? Kuka saa syötyä sitä pullamössöö niin paljon ja missä oli kananmunat, hedelmät, bulgarialaiseen aamupalaan kuuluva valkee juusto ja tomaatti ja kurkku? Aamupala oli matkan pettymys, mut onneks ruoka on halpaa niin korvasin sit aamun pettymystä päivän mittaan.

Kävin aamupäivästä kattomassa nähtävyydet, muun muassa Alexander Nevskin katedraalin, joka on maan suurin katedraali. En menny kuitenkaan sisälle, sillä ovella oli kuvausryhmät ja hirvee hässäkkä. Sen jälkeen suuntasin Mall of Sofiaan, joka häviää Varnan Grand Mallille mennen tullen. En oikeestaan ettiny/tarvinnu juuri mitään ja ostin koko reissun aikana panamahatun, jota oon metsästäny ainakin vuoden! Totta kai se löyty sit tylsästi H&M:ltä. :D Mut tärkeintä on, et nyt ei pitäis enää päänahan palaa.

Viimesenä päivänä bussi takas Dobrichiin lähti klo 16, joten hengailin hotellilla puoleenpäivään saakka ja menin siitä laukun kanssa pieneen puistoon, joka oli linja-autoaseman ja hotellin välissä. Luin kirjaa ja kattelin menoa reilun tunnin, minkä jälkeen kävin syömäs ja ostaa eväitä. Sitten olikin jo aika lähtee. 

Kanssavaihtarit oli sanonu mulle, ettei Sofiassa oo mitään ja koko paikka on nähty päivässä. Epäilin tätä jo sillon kun kuulin sen ja oikeekshan se osottautu. Tylsiä tyyppejä jos väittävät ettei Sofiasta löydy mitään! Jos oisin etukäteen jaksanu selvittää asioita, niin varmasti enemmänkin tekemistä ois löytyny, mutta mä en kaivannu kauheeta ohjelmaa, eikä kahdessa päivässä ois paljon enempää jaksanukaan. En tosin menis Sofiaan viikoks, vaan juuri kaks-kolme päivää on ihan riittävä aika kaupungin sykkeessä. 

Viikon päästä oonkin jo Suomessa, mut sitä ennen ehdin viettää kolme päivää Burgasissa, siitä lisää myöhemmin. Tosi outoa aatella, et oon asunu täällä neljä kuukautta ja viikon päästä palaan kotiin, enkä enää tuukaan tänne! Onhan tässä ajassa ehtiny jo tottua sekä Bulgarian hyviin, että huonoihin puoliin. En usko, et palaan Bulgariaan ainakaan lähivuosina, ehkä sitten joskus monien vuosien päästä verestämään vaihtarimuistoja. :)