Brasilia

Kolmen viikon Brasilian reissu tuli päätökseen eilisiltana, kun saavuttiin takas lumiseen Suomeen. Tuohon aikaan mahtu kolme eri kaupunkia, yhdeksän lentoa, kaksi paikallista korkeakoulua, joukko brasilialaisia tuttavuuksia, paljon aurinkoa ja ruokaa ja vähän vähemmän unta. Nyt tuntuu, etten osaa kertoo paljoakaan reissusta tai edes jaksa selata kaikkia kuvia läpi, joten kerron päällimmäisiä fiiliksiä Brasiliasta. Palataan niihin tarkempiin fiiliksiin ja kuviin myöhemmin. :)

Päällimmäisenä Vitóriasta, Salvadorista ja Rio De Janeirosta jäi mieleen:

• Paikallisten ystävällisyys ja huolehtiminen; varoteltiin esimerkiksi kännykän kädessä pitämisestä
• Salvadoriin rakastuminen ja Pelourinhon kaupunginosa, jossa Michael Jacksonin They Don't Care About Us -musavideo kuvattiin

• Ihmetys siitä, miten valtaosa paikallisista ei osaa sanaakaan englantia, vaikken hyvää kielitaitoa oottanutkaan
• Lämmin merivesi ja ilma
• Paikallisten tapa kuvata naurua kirjottamalla "kkkkk"
• Upeet hiekkarannat ja törkeen kuuma hiekka, johon poltin jalkapohjat useeseen otteeseen

• Tapa tuoda seurueelle yksi iso pullo olutta sen sijaan, että jokaiselle tuodaan oma. Suomalaisissa tais hämmentää se, miten jokainen haluaa oman pullon..
• Morro do Moreno -vuorelle kiipeäminen

• Papukastikkeen syöminen lähes joka ruuan kanssa
• Älyttömän hyvät tapiocat ja kummallinen jauho, josta ne tehtiin
• Jeesus-patsas

• Paikallinen tumma olut, joka maistu kutakuinkin kotikaljan ja kokiksen sekotukselle
• Itsensä nipistely ja herättely sen suhteen, että oikeesti ollaan Brasiliassa ja tää huikee juttu on osa meidän opintoja
• Korkeenpaikankammon päihittämistä sokeritoppavuorelle kaapelihisseillä mennessä

• Miten ihanaa olikaan puhua taas englantia hyvin sitä puhuvien brassien kanssa!
• Auringonlaskut
• Munakokkeli ja vaalee leipä. Voi olla, ettei kumpaakaan tee hetkeen mieli..
• Escadaria Selarón

Pahottelut, ettei kuvanlaatu oo kovin hyvä tässä ja tulevissa Brasilia-postauksissa. Kaikki reissun kuvat on otettu pokkarilla ja puhelimella, sillä jätin järkkärin kotiin turvallisuussyistä ja vähentääkseni mukana kannettavien tavaroiden määrää. Kuten sanottua, palaan tähän reissuun vielä monta kertaa, mutta nyt taidan mennä mutustamaan ruisleipää onnellisena. :)