Mitä mä sitten ikävöin?
1. Poikaystävä ja muut läheiset. Ollaan oltu siipan kans melko kauan jo yhdessä ja asuttukin melkein kolme vuotta saman katon alla, niin onhan se outoa ja tylsää olla ilman toista. Ikävä on koko ajan. On myös niin helppoa, kun Suomessa on tutut ihmiset ympärillä. Toiset tietää jo puolesta sanasta mitä tarkotan, mut täällä puolitutut ei ymmärrä vaikka rautalangasta vääntäis. Kulttuurierot ja kielimuuri on läsnä, sekä ihan vaan se, ettei täällä oo oikeesti kunnolla tutustunu ihmisiin. Mulla kestää yleensä kauan, et ystävystyn. Suomessa on ne parhaat kaverit vuosien takaa ja tietysti perhe.
2. Oma koti ja omat tava(ra)t. Vaikka muutettiin vasta joulukuun alussa nykyiseen asuntoon, niin se tuntuu jo ihan kodilta. On ihanaa, kun on siistiä, kaikki omalla paikallaan ja ittensä näköstä. Täällä ei oo kovin hyvät kokkausmahdollisuudet kun ei oo uunia tai mikroa, eikä mulla kovin paljoo keittiövälineitä. Myöskään tilaa keittiössä ei oo.. Ärsyttää myös se, miten kämppikset jättää välillä likasia astioita lojumaan eikä pese vessaa koskaan. Mulla ei oo täällä myöskään esimerkiks yövaloa, päiväpeittoa, tauluja tai sellasia pikkujuttuja, jotkatekee kodista oman ja siistin näkösen ja helpottaa elämää. Olis kiva myös, että vaate- ja kenkävalikoimaa ois vähän enemmän. :D Pakkasin tänne tosi vähän mukaan.
3. Ruoka. Täällä ei vaa kaupoista löydy kaikkia niitä juttuja, mitä Suomessa kulutan ahkerasti. Mitään kunnon kanaa en oo löytäny (hyviä kanafileitä siis), soijarouheesta ja Fazerin sinisestä (!!) puhumattakaan. En juurikaan syö punasta lihaa, niin on vähän hankalaa keksiä mitään korvaajaa sille täältä. Papuja tulee syötyä täällä paljon, kun taas Suomessa syön lihan korvaajana lähinnä soijarouhetta. Perunamuusi ja hirvikäristys ois kanssa ihanaa, samaten savustettu lohi.. Onneks tajusin Suomesta pakata mukaan ksylitoli-purkkaa, sillä oon sen suurkuluttaja. Oon joo tapojeni orja mitä ruokaan tulee.
Ah, onneks lähikahvilasta saa halpaa ja suussasulavaa kakkua! Helpottaa vähä.
4. Helppous. Kaikki on Suomessa niin helppoa, kun ihmiset ymmärtää mitä puhun. :D Täällä kun kaikki ei puhu englantia. Lisäks Suomessa tietää mitä pitää tehdä, jos haluaa esimerkiks lähettää postia tai ostaa d-vitamiineja, täällä se pitää selvittää ja sanakirjan kanssa yrittää ymmärtää. Myös ihan normaalit asiat kuten siivous ja pyykkäys on hankalampia täällä, kun pyykit viedään siivojalle (joka pitää ensin löytää jostain täältä asuntolasta), joka pesee ne saman tai seuraavan päivän aikana. Imurikin ois kiva.
5. Hanavesi. Äh mua niin ärsyttää kantaa noita vesikanistereita kaupasta! Juon paljon vettä ja ois niin helppoa kun vois vaan ottaa juomavettä hanasta. Ahdistaa myös se, miten paljon noista vesikanistereista tulee roskaa.. Niitä kun ei kierrätetä mitenkään. Tähän samaan kategoriaan voiskin lisätä pullonpalautuksen ja kierrätyksen.
6.Keikat. Tää onkin hankalin asia mulle heti ikävän jälkeen! Käyn Suomessa ahkerasti keikoilla ja haluan päättää ite, mitä musiikkia kuuntelen. Viimeks oon ollu keikalla joulukuun alussa, joten alkaahan tuo vähän pänniä ettei täällä käy mitään hyviä bändejä.. Lempparibändeiltä on tullu uusia biisejä ja Santa Cruzilta levykin mun täällä ollessa, niin olis jees päästä kuuntelee uusia biisejä livenä. Lisäks Suomessa ois niin monta keikkaa tällä välin, mihin haluaisin hirveesti. Käyn pääsiäisen tienoilla viikon Suomessa, niin sillon varmaan pääsenkin Reckless Loven keikalla!
Muun muassa H.E.A.Tillä ois ollu keikka Pakkahuoneella helmikuussa. Tää kuva on Kuopio RockCockista 2014.
Vaikka tästä nyt tulikin valitusta, niin on täällä onneks myös asioita, jotka on paremmin kun Suomessa. Esimerkkinä alkoholilainsäädännön järkevyys ja turhien säännösten puuttuminen, parempi keli ja kaiken edullisuus (lähikahvilan kakut <3).
Tuleeko mieleen sellasia juttuja, mitä ite kaipaatte ulkomailla ollessa?
Maito, pulla, hiljaisuus, ruisleipä, sauna, oma kieli, koti :)
ReplyDeleteHyviä, joskin hyvin tyypillisiä pointteja! Maito on tosiaan yks juttu mitä mäkin kaipaan; täältä onneks saa "rasvatonta", eli 0,1% maitoa, mutta se ei maistu yhtä hyvälle kun suomalainen ja on kalliimpaakin.
DeleteOletko miettinyt että vuokraisit oman asunnon? Ei varmasti ole kallista kun vähän kyselee kylillä. Uskoisin että 50-100 eurolla löytyy jo mukava oma koti joka on iso juttu kun muutaman kuukauden joutuu olemaan pois sieltä Oikeasta Kodista :)
ReplyDeleteOlen miettinyt, mutta tullut siihen tulokseen että parempi olla asuntolassa. Täällä ei oo koskaan yksin vaan ympärillä on aina ihmisiä, jollon olo on turvallisempi. Myös kavereiden kanssa hengailu ja bilettäminen onnistuu helpommin täällä :) Asuntola on myös helpompi vaihtoehto ja haluan et ees joku on helppoa :D
DeleteKeikoista: Bulgarialaiset tykkää rockista ja metallimusasta, joten olen varma että jotain ihan hyviä keikkoja löytyy, kysele paikallisilta nuorilta ja tarjoilijoilta.
ReplyDeleteKielestä: älä _koskaan_ kysy "do you speak english", koska kaikki vastaavat "no" :D Alat vaan puhumaan ja sekoitat joukkoon elekiletä ja bulgariaa, niin siitä ne asiat etenevät, tämä on monta kertaa kokeiltu! :D
Moi! Kiitos vinkistä. :) Tuntuu, että kaikki mun ikäset paikalliset kuuntelee järkyttävää jumputusta. Mulla on myöskin ennakkoluuloja paikallisia rokki- ja metallibändejä kohtaan, eli olis varmaan ihan hyvä käydä jossain keikalla kumoomassa niitä! Ikävä mulla on juurikin niiden lempibändien keikkoja, jotka ei taida ihan täällä asti keikkailla. :D Mut pidän silmät ja korvat auki, josko ees jotain keikkoja löytyis. :) harmi että festarit on vasta sitten, kun oon ehtiny lähtee pois täältä.
DeleteJuurikin näin oon tehny kielen suhteen, en koskaan kysy et puhuuko joku englantia. Kerran kaupassa erehdyin kysymään toiselta asiakkaalta "do you speak english", kun tarvitsin hänen apuaan kanafileiden löytämisessä - ei kuulemma puhunut, mutta kun sanoin "chicken", osasi hän neuvoa kuitenkin. :D Eli näin sitä vaan ihmiset pitää omaa kielitaitoaan riittämättömänä, vaikka oikeesti osaavat auttavasti englantia.