Lähdettiin tosiaan matkaan torstaina aamusta. Ensin matkattiin bussilla Varnaan ja siitä otettiin bussi Bukarestiin. Bukarestiin saavuttiin vähän aikataulusta myöhässä kello kolmen seutuvilla. Nostettiin rahaa (paikalliset setelit on muuten tosi outoja, jotain muovia) ja yli-innokkaita taksikuskeja vältellen suunnattiin raitiovaunulla keskustaa kohti. Hypättiin päätepysäkillä pois ja käveltiin metroasemalle, josta ostettiin reilun 2 euron hintaan kymmenen kerran kortit. Matkaa keskustassa sijaitsevalle hotellille olikin metrolla enää vaan yks pysäkinväli.
Paikalliset oli älyttömän avuliaita ja mukavia, mikä päästiin toteemaan heti hotellia etsiessä. Ei löydetty oikeeta osotetta, niin kysyttiin vastaantulleelta pariskunnalta tietä. Kävi ilmi, ettei meillä ollukaan hotellin tarkkaa osotetta, joten he soittivat hotellille meidän puolesta! Tää oli vaan yks useesta kerrasta, kun paikalliset autto meitä neuvomalla tietä tai viemällä meidät oikeelle metrolle. Ennakkoluulot kumoon vol. 1.
Jätettiin kamat hotellille ja lähettiin saman tien kattelee paikkoja. Kierreltiin vanhaa keskustaa vähän ja auringon laskiessa suunnattiin ostoskeskukseen, jossa käytiin parissa kaupassa ja mentiin syömään. Pian sen jälkeen lähdettiinkin nukkumaan, sillä perjantaina suunnattiin aikasin aamusta Brasoviin ja Bran Castlelle, eli Draculan linnalle! Itse linnasta teen erillisen postauksen, mutta tässä vähän maisemia junamatkan varrelta ja Brasovista.
Brasov oli nätti, noin 250 000 asukkaan kaupunki. Harmitti ettei meillä ollu enemmän aikaa käytettäväks siellä, sillä Bran Castlella ja matkoihin meni valtaosa päivästä. Ehdittiin vaan pyörähtää keskustassa noin tunnin verran, ennen kun piti napata taksi juna-asemalle. Suosittelen varaamaan yhden päivän pelkästään Brasoville, sieltä luulis saavan hotellinkin edullisesti.
Lauantaina, eli viimeisenä päivänä suunnitelmissa oli pyöriä Bukarestin keskustassa. Ihan ensimmäisenä etittiin aamupalapaikka, jonka löytäminen ei muuten ollukaan ihan helppoa. Löydettiin lopulta turkkilainen ravintola, josta sai aamupalan reilun 3 euron hintaan.. En tietenkään hoksannu ottaa kuvaa ruuasta, mut se oli kuulkaas hyvää!
Syöminkien jälkeen käveltiin mutkitellen Palace of Parliamentille, joka on maailman toisiks suurin rakennus Pentagonin jälkeen! Oli aika pysäyttävä näky. Sisälle ei menty, sillä toinen mun matkaseuralaisista oli ollu sisällä ja sano, ettei siellä oo juurikaan nähtävää eikä siellä pääse tutustuu kun pariin huoneeseen. Jos oisin ollu itsekseen niin oisin saattanu käydä sisällä. Se ei kuitenkaan jääny harmittaa niinkään vaan enemmän se, ettei parlamenttitaloa päässy kattomaan kovin läheltä. Sisäänkäynti ois ollu puljun toiselta puolelta, eikä sieltäkään kuulemma päässy lähelle sisäänpääsylippua ostamatta.
Tän jälkeen suunnattiin hetkeks istuskelemaan läheiseen puistoon. Keli oli aikas täydellinen, noin +14 astetta! Tarkenin hetken ilman takkiakin. Siinä istuskellessani muistin lukeneeni jostain toisesta puistosta, jossa on jonkinnäkönen järvi tai muu lätäkkö. Päätettiin siis näin hatarien tietojen pohjalta suunnata sinne!
Onneks suunnattiin, sillä puisto oli valtava ja hieno. Siellä oli paljon perheitä, pariskuntia, kaveruksia ja lenkkeilijöitä viettämässä aurinkoista päivää. Ruokakojujakin löyty ja tottahan toki meidän piti ostaa muun muassa hattaraa, kastanjoita (söin niitä ekaa kertaa!) ja jätskiä.
Pian huomattiin puiston vieressä oleva Village Museum, jota mulle oltiin suositeltu ennen reissua. Se on siis "ulkoilmamuseo", jossa on yli 300 Romanian arkkitehtuuria esittelevää rakennusta. Sisäänpääsy meiltä kolmelta makso yhteensä reilun euron. :D Kannattaa muistaa kysyä opiskelija-alennuksia!
Oikeesti kukatkin kukkii jo! Tänäänhän Bulgariassa vietetään Baba Martaa, eli kevään ensimmäistä päivää. Kevään tulon huomas kyllä Romaniassakin hyvin.
Village Museum on myös yks näkemisen arvonen juttu Bukarestissa. Pyörittiin tuolla varmaan vajaa tunti, mut aikaa ois saanu kulumaan paljon enemmänkin. Haluttiin kuitenkin lähtee käymään Hard Rock Cafessa, joka sekin oli lähellä puistoa ja siitä jatkettiin matkaa keskustaan syömään.
Suosittelen! Kaikkien meidän annokset oli älyttömän hyviä, tarjoilu nopeeta ja kohteliasta. Kaiken lisäks hinnat oli halvat ja listat monipuoliset. Paikka on nimeltään Finikia Lebanese Cuisine ja se löytyy Bukarestin keskustasta.
Ruuan jälkeen mun matkaseuralaiset halus mennä Starbucksiin, joten käytiin siellä ja sit suunnattiin ostoskeskukseen, jossa vietettiin loppuilta kauppoja koluten. Hieman nauroin hinnoille, sillä ostin jostain halpiskaupasta 2,5 eurolla älyttömän nätit turkoosit korkkarit ja Bershkasta 1,5 eurolla satiinitopin. :D No okei, ei noi ihan normihintoja ollu vaan jotkut mega-alet, mut kuitenkin. Pakko tähän väliin mainita, miten mä oon törkeen hyvä shoppailee edullisesti! Taito kai sekin on..
Tänään, eli sunnuntaina koittikin lähtö takas Bulgariaan aamulla 5.40. Vähä hajotti nousta siihen aikaan. Bukarestin takseista varotellaan paljon, eikä suotta. Katottiin yleisesti luotettavana pidetty taksiyhtiö, varmistettiin et ovessa luki taksat ja kysyttiin kuskilta hinta-arvioo matkalle. Lisäks varmistettiin, et mittari oli päällä. No varovaisuudesta huolimatta kuski tais kierrättää meitä kiertoteitä, sillä matka kesti lähes 20min, kun se raitsikalla kesti alle 15. Sen lisäks perille päästyämme hän yritti saada meitä maksamaan myös paluumatkan keskustaan, eli tuplahinnan mittarin lukuun nähden! Sanoin tälle sankarille pari valittua sanaa (vaikkei tuo tainnukaan englantia juuri ymmärtää), maksettiin mittarin kertoma summa ja lähdettiin lätkii. Varottelut ei siis oo turhia, mä suosittelen käyttämään metroo jos se vaan on mahdollista.
Bussia ei kuitenkaan näkyny klo 5.40. Varmistettiin useelta tyypiltä, et ollaanhan oikeella bussiasemalla. Oltiin ja he sanovat, että on tavallista et bussi on vähän myöhässä. Pian olikin kulunu jo tunti siitä, kun meidän ois pitäny päästä matkaan. Alko hiukka verenpaineet nousta ja hiki nousta pintaan, sillä pelkäsin, et bussi on jossain välissä päässy jo menee. Onneks kuitenkin klo 7.00 bussi ajo pihaan! Myöhästelyiden takia ei jääny kovin hyvä maku Omega Groupin busseista, vaikka muuten ihan toimiva yhtiö olikin.
Bukarestia on kutsuttu pikku Pariisiks. En oo käyny Pariisissa niin en osaa verrata siihen, mut ite vertaisin Bukarestia Lontooseen. Toki kaupunki on paljon pienempi ja kaikki maksaa vaan murto-osan Lontoon hinnoista! Koko kaupunki oli positiivinen yllätys mulle. Tietysti ymmärrän, ettei me käyty kuin kaupungeissa ja turistikohteissa. Nähtiin syrjäseutua vaan junan ja bussin ikkunasta, eli karut olot jäi varmasti näkemättä. Karuinta olikin varmaan bussin ikkunasta nähdyt pari kuollutta kulkukoiraa.. Meinasin pyörtyä/oksentaa/rueta itkee kun näin ne. Silti luulin etukäteen, että kaupungitkin on kurjempia ja "synkempiä". Kerjäläisiäkin oli vähän, vähemmän kun Helsingissä..
Lisäks mut yllätti tyylikkyys ja komeiden miesten määrä. :D Oli paljon nahkahousuja ja -takkeja, niittiä ja nilkkureita, miehillä pitkää ja kiharaa tukkaa. Enää en ihmettele, miten bukarestilaisiin muotiblogeihin törmää vähän väliä. Yllättävää oli myös se, miten auttavaisia ihmiset, varsinkin satunnaiset vastaantulijat oli. He ja myös kaikki myyjät puhu hyvää englantia. Lisäks se autto, että romanian kieli on samankaltasta kun espanja, niin oli aika helppoa matkustaa espanjaa äidinkielenään puhuvan kanssa, haha!
No comments:
Post a Comment