Itaparica Island

Käytiin Salvadorista käsin Itaparican saarella, joka sijaitsee 10 kilometrin päässä Salvadorista. Saaren koosta jotain kertoo jo se, että pelkästään rantaa löytyy 40 kilometriä! Asukkaitakin saarelta löytyy 55 000, mikä on mun mielestä aika huima määrä. Itaparicalle pääsee puolen tunnin välein Mercado Modelon takaa lähtevillä lautoilla. Lautta makso noin 1,50 euroa ja matka kesti vajaan tunnin. Varsinkin mantereelle palatessa aallot keikutti suhteellisen paljon, joten helposti merisairaaksi tulevilta tää saattais jäädä välistä. 

En tienny saaresta oikeestaan mitään ennen sinne menoa. Siksipä yllätyin koon lisäksi siitä, ettei toi ollu perinteinen turremesta, vaan lähes kaikki kaupat normaaleita, paikallisten marketteja. Oli tosiaan hiukka köyhemmän ja sotkusemman näköstä, kun Salvadorissa. Toki pakollisia aurinkolasikauppiaita löyty, mutta niillä hinnat oli yllättävän korkeita. Löydettiin myös ihan huikee jätskikiska, missä myyjänä oli noin 12-vuotias tyttö. Se suklaajäätelö suklaapaloineen oli taivaallista! <3

Koska ei oltu tutustuttu Itaparicaan ennen sinne tuloa, ei meillä ollu sen kummempia suunnitelmia. Sen takia päädyttiin vaan kiertelemään sataman tuntumassa ja löhöilemään rannalla. Tää oli muuten reissun eka ja vika ranta, jonka vedessä lillu muovipalasia ja muuta roskaa. Inhottavan tuntusta mennä uimaan, kun jalkoihin osuu muovia. Roskasuus ei kylläkään yllättäny yhtään aiemman vessakokemuksen perusteella. Päästiin käymään rannalla olevan ravintolan vessassa ja kun ihmeteltiin roskiksen puutetta (Brasiliassakaan vessapaperia ei saa heittää pönttöön), tuli työntekijä neuvomaan, että heittäkää paperit ravintolan taakse pusikkoon. Tuli kummasti Bulgaria-viboja tästä kokemuksesta. :D