Jokiristeily ja alkuperäisasukkaiden kylä Santa Cruzissa

Vitóriasta käsin päästiin käymään jokiristeilyllä ja alkuperäisasukkaiden asuttamassa kylässä. Jokiristeily lähti Santa Cruzista, jonne matkattiin parin paikallisen kanssa minibussilla. Olin koko ajan siinä uskossa, että natiivien kylä on jossain jokiristeilyn varrella, mutta totuus oli, että sinne suunnattiin bussilla vasta risteilyn jälkeen. Risteily koostui maisemien katselun ja auringonoton lisäksi uimisesta, johon tarjoutui mahdollisuus kun botski sidottiin kiinni keskellä jokea olevaan lauttaan.

Risteilyn jälkeen rannassa oli tarjolla paikallisen mamman valmistama buffetpöytä, jonka antimet oli ihan älyttömät! Löytyi paikalliseen tapaan valmistettua kalaa, kanaa, pastaa, punaista lihaa, papukastiketta, riisiä, monia erilaisia kasviksia ja ties mitä muuta. Taidettiin kaikki melkein kuolla onnesta. :D

Syömisen ja langattoman netin hyödyntämisen jälkeen pakkauduttiin takas minibussiin ja ajettiin lähistöllä olevaan kylään, jossa asuu noin 30 alkuperäisasukasperhettä. Samantyylisiä, oman yhteisön muodostavia kyliä on lähistöllä parikymmentä. Vaikken nyt mitään kasvomaalauksia ja inkkaripäähineitä odottanutkaan, yllätyin että nuoret olivat älypuhelimet kädessä, meikit naamassa ja tyylikkäästi pukeutuneita. Meidän paikalle mennessä nuorilla oli opiskelutuokio menossa ulkona olevassa katoksessa. Opiskelu tapahtuu kokonaan omassa kylässä, eli he eivät käy muualla koulua. Myös yhteisön ulkopuolella työskentely on harvinaista. Katoksen vieressä oli kirjahylly eli yhteisön kirjasto ja löytyipä lähistöltä yksinäinen yleisöpuhelinkin. Yksi rakennuksista oli kokonaan turistikäytössä - osittain museona ja valokuvanäyttelynä ja osittain käsityömyymälänä.

 Ostettiin paikallisten tekemiä, perinteisesti sateen kutsumiseen käytettyjä soittimia. Yksi parhaista matkamuistoista, joita oon ikinä hankkinu!

Mielenkiintoinen kokemus käydä katsastamassa tällanen kylä, vaikka mulle tulikin hieman tungetteleva olo ja säälin kamalasti noita koiria. Ne oli niin likasen ja reppanan näkösiä, että olis tehny mieli adoptoida kaikki.

Ootko käynyt koskaan alkuperäisasukkaiden kylässä? Missä ja millainen kokemus oli?