Tuesday, 11 December 2018

Mainettaan parempi Budva

Ennen Montenegron reissua luin paljon Budvaa koskevia negatiivisia kommentteja ja blogipostauksia, joissa kerrottiin ettei Budvassa ole mitään näkemistä tai tekemistä. Haluttiin kuitenkin itse todeta, millainen paikka Budva oikein on ja valintaan vaikutti toki sekin, että ensimmäinen tukikohtamme Kotor oli mukavan lähellä Budvaa. Epäilin jo ennen matkaa, joskohan kaupunki ei kuitenkaan olisi niin mitäänsanomaton kuin on väitetty ja myös ensikohtaaminen meidän hotellin ystävällisen ja avuliaan omistajan kanssa laittoi epäilemään näitä väitteitä. 







Tavaroiden hotellille jätön jälkeen käveltiin keskustan ja kauniin vanhan kaupungin läpi rannalle nauttimaan reissun todennäköisesti viimeisistä auringonsäteistä, sillä viimeisille päiville oli luvattu pilvistä ja viileämpää keliä. Budva Old Town Beach on vanhan kaupungin kupeessa oleva pieni, mutta viihtyisä ranta, josta löytyy niin ravintolaa kuin pukukoppiakin. Kun tältä rannalta lähtee kävelemään rantakalliota reunustavaa vihreäkaiteista siltaa keskustasta poispäin, löytyy kallioiden takaa Mogren Beach ja Mogren 2, jotka ovat vielä rauhallisempia rantoja. Näiltä ei kuitenkaan löydy samoja palveluita ja rannat olivat ainakin meidän käyntiaikaan roskaisia.

Vanhakaupunki on supersympaattinen pieni alue, jossa saa helposti kulutettua ainakin pari tuntia ja täällä oli myös kivoja ravintoloita. Tykkäsin myös paikallisten elämän seuraamisesta rantakadulla. Budvan shoppailumahdollisuudet todettiin melkoisen huonoiksi ja ainoat ostokset tehtiin ostarilla ja turistikojussa, sillä muuten valikoima oli selvästi Itä-Euroopasta tuleville turisteille suunnattua eikä oikein meidän makuun tai rahapussille sopivaa. 








Kaikkiaan olin positiivisesti yllättynyt Budvan viihtyisyydestä. Pari päivää Budvassa on sopiva aika tutkia kaupunkia ja nauttia rantaelämästä. Moni reissullaan Kotorissa käyvä päätyy varmasti vertaamaan Budvaa Kotoriin ja vähättelemään kaupunkia sen vuoksi. Näistä kahdesta kaupungista Kotor on kyllä omakin suosikkini, mutta myös Budva ehdottomasti käymisen arvoinen paikka eikä missään nimessä tylsä. Kotorista ei myöskään löydy uimarantoja samalla tavoin, kun Budvasta, joten rantaelämää etsivän kannattaa viettää Budvassa edes osa reissusta. Helppoa ja suosittua onkin viettää viikon lomasta puolet Kotorissa ja puolet Budvassa, sillä etäisyys kaupunkien välillä on lyhyt, eikä taksikaan kustantanut kuin parikymppiä. Suosittelen muuten hyödyntämään tätä sivustoa autokuljetusten varaamiseen Montenegrossa - viesteihin vastattiin todella nopeasti, autot olivat odottamassa sovitussa paikassa etuajassa ja hinnat edullisimmat, mitä löysin.

Monday, 26 November 2018

Kotor - hulppeita maisemia ja satoja kissoja

Kotorissa kävi heti sinne illalla saavuttuamme selväksi, että maisemat tällä reissulla tulevat olemaan ihan omaa luokkaansa. Jo meidän hotellin altaan maisemat olivat niin eeppiset, ettei tällaisia monesta paikasta löydy. Altaalta avautuu maisemat itseasiassa Tivatin lentokentälle, eikä Kotoriin. Meidän hotellia, Carpe Diem Apartmentsia voin muuten suositella mielelläni, mikäli melko syrjäinen sijainti ei haittaa. 

Hotellilta on nelisen kilometriä Kotoriin ja taksi suuntaansa maksaa reilut kolme euroa. Myöskään Montenegron Monacoon, eli Tivatin Porto Montenegroon ei ole pitkä tai kallis taksimatka. Syrjäisyys korvautuukin mainiolla hinta-laatusuhteella juuri rempatussa hotellissa ja altaalla näillä maisemilla. Hotellin allasalueelta mielenkiintoisinta oli bongailla paikallisten arkielämän askareita, kuten pihan haravointia ja lampaiden kuljetusta peräkärryllä (jep). Vikana iltana naapurin autiolta näyttävässä oudossa bunkkerirakennuksessa oli myös melkoiset 18-vuotisbileet poppivehkeineen ja diskovaloineen. 







Ensimmäisenä päivänä ei saatu napattua taksia mistään, joten lähdettiin kävelemään keskustaa kohti. Oltiin kävelty ehkä kilometri, kun vastaan tuli ravintola Kotorinlahteen suuntautuvalla maisematerassilla. Täällä oli reissun parhaat näköalat heti Kotorin linnoituksen näkymien jälkeen, joten kannattaa laittaa muistiin ravintola Vidikovac. Myöskään ruuassa ei ollut valittamista ja hinnatkin olivat samaa luokkaa, kuin muualla kaupungissa, eli Suomea edullisemmat. 

Toinen asia, mihin Kotorissa kiinnitti huomiota maisemien lisäksi, oli valtava kulkukissojen määrä. En oo koskaan missään törmännyt näin moniin kulkukissoihin, kuin täällä. Suureen kissajoukkoon mahtuu valitettavasti myös sairaita kavereita ja varsinkin toisen tai kummankin silmän sokeus näkyi olevan melko yleistä. Sydäntä särki myös nähdä halvaantunutta, pakettiin laitettua jalkaa perässään laahaava kissanpentu, joka nautti antamistani rapsutteluista enemmän kuin mikään eläin koskaan. Rapsuttelusta sain palkaksi maukumista ja syliin kiipeämistä ja tämä pikkuinen lähti myös seuraamaan meitä kun oli aika jatkaa matkaa. Vaikka oonkin ehdottomasti koiraihminen, olisin voinut adoptoida täältä vaikka kuinka monta kissaa.







Kotorin vanhakaupunki on kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintökohde ja juuri tällaisesta keskiaikaisesta arkkitehtuurista tykkään itse eniten! Kapeat kujat oli onneksi lokakuussa jo tyhjentyneet isoimmista turistilaumoista, sillä oon kuullut pienehkön alueen käyvän pahimpaan sesonkiaikaan todella ahtaaksi varsinkin risteilyalusten satamassa ollessa. Vanhakaupunki on sympaattinen ja sopiva päämäärättömään vaelteluun, eikä Kotorista linnoitukselle kiipeämisen lisäksi löydy kamalasti aktiviteetteja. Kaupunki onkin juuri sopiva parin päivän oleskelulle, jonka jälkeen voi suunnata vaikka johonkin rantalomailua tarjoavaan kaupunkiin, kuten Budvaan. Päiväseltään Kotoria ei kuitenkaan mielestäni kannata yrittää ottaa haltuun, vaan käyttää edes kaksi päivää kaupungissa. 

 Lue myös tämä: 1350 porrasta upealle Kotorin linnoitukselle