keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Karvalehmät ja koti

Neljä vuotta Tampereella ei oo saanu muutettua mua kaupunkilaiseks. Oon ikuinen maalaistyttö ja oonkin asunu ensimmäistä, Kuopiossa vietettyä elinvuottani lukuunottamatta koko lapsuuteni maaseudulla Maaningalla, joka on nykyään osa Kuopiota. Myöskään savolaisuutta musta ei saa kirveelläkään pois, minkä suattaapi huomata tai sitten olla huomaamatta. :D



Kaipaan maalle melkein aina hiljasuuden, tilan ja luonnon vuoksi. Haluan muuttaa pois kaupungista heti, kun se on mahdollista ja järkevää. Kesä tuntuu enemmän kesältä, kun ympärillä on asfaltin sijaan nurmea ja kasveja. Oikeastaan kaikki vuodenajat tuntuu paremmilta maalla, sillä siellä jokaisen vuodenajan parhaat puolet tulevat selvemmin esiin. Toisaalta kaupungissa säästyy pahimmalta heinänuhalta ja itikkaparvelta! Mä en osaa arvostaa ja kaivata loppujen lopuks ihan kamalasti vaikkapa palvelujen läheisyyttä, vaikka olihan se aluks siistiä. Eipä niitä kauppoja tai ravintoloita päivittäin tarvitse. Katuvaloja taasen osaan arvostaa varsinkin talvisin, terveisin nössö joka pelkää pimeää. :D


Tämän ylistyksen saattelemana, ajattelin jakaa parhaat kotimaisemat ja söpöt, porukoilta löytyvät ylämaankarjalehmät teidän kanssa! Kuvissa esiintyy pieni ihanuus, Lempo-vasikka emonsa Dianan kanssa.