En nyt olisi sanonut hotellin sijaitsevan keskellä viidakkoa, mutta keskellä luontoa se todellakin oli. Bongailtiin altailla löhöten oravien, liskojen ja lintujen lisäksi apinoita ja koko hotellialue oli todella vehreä ja hotelli ympäröity kasvillisuudella. Matkaa lähimmille ravintoloille oli kuitenkin vain satoja metrejä ja rannalle käveli viidessä minuutissa. Muutenkin Unawatuna on keskellä luontoa, eikä viidakkoonkaan ole pitkä matka.
Unawatunassa mut hurmasi upean, kirkasvetisen rannan lisäksi sympaattiset pienet ravintolat ja putiikit, joissa paikalliset mammat myy ompelemiaan vaatteita. Unawatunasta löytyy myös pari erilaisia retkiä ja kuljetuspalveluita tarjoavaa matkatoimistoa. Hedelmälassin, rotin (paikallinen lettumainen herkku) ja aamupalan täältä saa edullisesti. Heti ekana iltana meitä yritettiin kusettaa ravintolassa lisäämällä palvelumaksu laskuun, vaikka ruokalistassa sen kerrottiin kuuluvan hintoihin. Muuten koko loppureissun aikana ei tällaisiin ikäviin tapauksiin törmätty lainkaan, eli poikkeuksellisen vähillä kusetusyrityksillä selvittiin.
Turisteja alueella oli suhteellisen paljon, mikä ei kylläkään haitannut meitä sillä örveltämistä ei näkynyt, ravintolat eivät olleet ylihintaisia ja täällä sai olla rauhassa. Valtaosa turisteista oli rinkat selässä kulkevia reppureissaajia, mikä kertoo alueen luonteesta olennaisimman. Ärsyttäviä sisäänheittäjiä tai kaupittelijoita ei juuri näkynyt, eli muista turisteista huolimatta kyseessä ei kuitenkaan ole perinteinen kanariahelvetti. Tietysti paikallisten asutusalueella olisi varmaan halvempaa ja joidenkin itseään ainoina oikeina travellereina pitävien mielestä autenttisempaa, mutta siellä joutuu myös kestämään jatkuvan huomion keskipisteenä olemista eikä palveluita ole samalla tavalla saatavilla. Kannattaa myös muistaa, että Sri Lankassa on omat hinnat paikallisille ja turisteille, joten varmasti paikallisten alueillakin osataan pyytää korkeampaa hintaa turisteilta.
Sri Lankassa on paljon kulkukoiria ja vapaana tai lieassa olevia lehmiä, joten niihin törmäämiseltä ei voinut Unawatunassakaan välttyä. Yksi reissun mieleenpainuvimmista tapauksista liittyykin rannalla olleeseen koiraan. Uimassa ollessa päädyin paijailemaan vedessä ilakoivaa, elämästä nauttivaa kultaistanoutajaa, joka kutsuttaessa tuli etutassut ojossa halaamaan! Kultainennoutaja ei tosin varmastikaan ollut kulkukoira vaan jonkun lemmikki, mutta ihana tapaus joka tapauksessa. Me löydettiin reissun aikana myös paikallisen kauppiaan mäyräkoira, jota rapsuteltiin aina, kun siihen törmättiin.
Jos reissu Sri Lankaan on suunnitelmissa ja rantakohde kiinnostaa, mutta muut turistit eivät ahdista, suosittelen lämmöllä Unawatunaa. Unawatuna oli meidän ylivoimainen lemppari meidän kahden tukikohdan, Kalutaran ja Unawatunan välillä.
