maanantai 31. lokakuuta 2016

Lauantaitreffit korkeuksissa

Nyt aloitan jotain ihan uutta tämän matkablogin historiassa, nimittäin ensimmäisen postauksen sen jälkeen, kun päätin laajentaa blogin repertuaaria kertomaan reissujen lisäksi myös muista osista elämääni. Valokuvaukseen taas uudella innolla suhtautuen, ajattelin rueta kuvaamaan enemmän myös arkea ja toki tarinoimaan siitä. Enimmäkseen täällä tullaan varmaan reissujuttujen lisäksi näkemään höpinöitä ja kuvallista todistusaineistoa tyylistäni ja keikoista, joilla ravaan aina tilanteen salliessa. Jännää ja myös vähän pelottavaa.. Tässäpä siis lauantaiset treffimme, joissa suunnattiin kahteen otteeseen korkeuksiin!





Lauantai aloitettiin massiivisen aamupalan jälkeen Tullintorin Irti Maasta -kiipeilypaikasta. Meidän on pitäny käydä testaamassa tuota jo jonkun aikaa ja kun ei kesällä (taaskaan) ehditty Flowparkiin, päädyttiin kiipeilemään sisätiloissa. Mullahan on siis korkeanpaikankammo, enkä tajunnut etukäteen, että tuolla joutuis näin korkeelle. Hyvähän se, etten tajunnut pelätä, jolloin aloitin koko homman nopeusseinästä, jossa piti kiivetä ylös mahdollisimman nopeasti pysäyttämään kello. Helppoahan se kiipeäminen oli, mutta se vaijerien varassa alas heittäytyminen tuntui tyyliin itsemurhalta. :D




Paikassa oli oikein hyvä opastus ja tosi mukavantuntuinen henkilökunta, joka kävi kiinnittämässä turvavaijerin aina haluamaasi seinään ja antoi ohjeita, mikäli tarvis. Kiipeilyaikaa oli tunnin verran ja sitä edelsi vartin perehdytys, eli sääntöjen kertominen ja valjaiden pukeminen. Tunti oli just sopiva, sillä siinä ehdin käydä läpi kaikki haluamani seinät. Henrillä jäi pari seinää vielä testaamatta, mutta noin rankan kiipeilysession jälkeen ei varmaan kyllä olis kumpikaan jaksettu enää! Vahva peukku paikalle!

Kiipeilyn jälkeen pyörähdettiin kotona syömässä, pesulla ja laittautumassa ennen iltaa. Ajatus tähän treffipäivään oli alunperin lähteny valoviikkojen avajaisista ja siihen kuuluvasta ilotulituksesta, jota haluttiin mennä möllöttämään. Mun ihan lempparivalot on kyllä noi Hämeenkadun pohjoispään puissa roikkuvat pallot!


Koska olin laiska, en jaksanu rueta ottamaan ilotulituksesta kuvaa. Kaikkihan me tiedetään, miltä ne näyttää. Avajaisten jälkeen mentiin vielä käymään Tornihotellin ylimmässä, eli 25. kerroksessa hengailevassa Moro Sky Barissa. Hyvät drinkit ja kauniit maisemat! Miinusta siitä, ettei juomien hinnat ollu näkyvillä - se jos mikä ärsyttää mua aina.






No, mitä luulette, tuleeko musta uskottava lifestylebloggaaja? :D Lifestylebloggaaja on kyllä rasittava sana, mutten keksi sille parempaakaan korviketta. Mites ois, sykkiskö kellään runosuoni niin paljon, että vois keksiä tällasille sekametelisoppabloggaajille tittelin? Pliis, anyone? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti