Saturday 12 December 2015

Vitória, Brazil

Salvadorin jälkeen vietettiin viikko Vitóriassa. Vitória on Espírito Santon osavaltion pääkaupunki, joka sijaitsee Brasilian rannikolla Rion ja Salvadorin välissä. Asukkaita kaupungista löytyy reilut 300 000. 





Heti lentokentällä meitä vastassa oli joukko paikallisia opiskelijoita, joihin tutustuttiin paremmin viikon aikana. Viikon ajan nämä ihanat brasilialaiset kierrätti meitä ympäri kaupunkia ja piti meille seuraa. Lyhykäisyydessään meidän Vitóriassa olon syynä oli paikallisen yliopiston innovointitapahtuma, jossa me toimittiin osallistujatiimien sparraajina. Meille viikon ajan seuraa pitäneet opiskelijat toimi tuolla tapahtumassa meidän ja osallistujien välisinä tulkkeina. Luulin, että otin kuvia tapahtumasta, mutten löytäny kansioista mitään muuta, kun tän kissakuvan..



Ehdittiin viikon aikana käydä myös naapurikaupungissa, Vila Velhassa, josta löyty alla näkyvä huikea biitsi!






Vitóriassa kuljettiin jo Salvadorissa tutuks tulleeseen tapaan pienemmissä porukoissa, mutta tällä kertaa mukana oli tosiaan myös paikallisia. Ne ei uskaltanu päästää meitä melkein minnekään keskenään, sillä olivat varmoja, että meidät ryöstetään tai tapetaan. :D Me ehkä hieman naureskeltiin niiden huolenpidolle, sillä kaikki oltiin jo ennen Brasilian reissua matkusteltu suhteellisen paljon. Tietysti he halusivat pitää huolen meistä eivätkä ihan ymmärtäneet miten me pärjätään, kun valtaosa ei ollut koskaan käyny ulkomailla. Siitä ja vähäisestä kouluissa tarjottavasta englannin opiskelusta huolimatta lähes kaikki heistä puhu todella hyvää englantia.

Paikallisille tää oli myös turistiviikko, sillä osa paikoista joihin mentiin oli sellasia, missä hekään eivät olleet käyneet. Käytiin kattomassa muun muassa kaupungin vanha keskusta, teatteri, yks museo ja parit markkinat. Oli ihan mahtavaa, että meillä oli paikallisia oppaita, sillä ei olis löydetty lähes mitään näistä paikoista ilman heitä! Sen lisäks uusiin, huippuihin ihmisiin tutustuminen on tietysti aina yhtä huikeeta. :)

Sokeriruokojuoman valmistusta. Oli muuten makeeta!








Uusien tuttavuuksien ja huimien paikkojen lisäks Vitóriassa parasta oli ravintola, josta sai ihan täydellisiä tapioca-lättyjä ja itsetehtyä mehua. En oo näköjään niistäkään ottanu kuvaa, kun on ollu liian kiire syödä ja höpöttää. :D Tämän kaiken lisäks ehdittiin tehdä viikon aikana paljon muutakin, kuten kiivettiin vuorelle ja käytiin intiaanikylässä, mutta teen niistä myöhemmin omat postaukset. 

40 comments:

  1. Onpas upea ranta! Sokeriruokomehu on todellakin hyvin sokerista, eikä maistu minullekaan. Hyi, aivan liian makeaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se oli kyllä huima ja todella tyhjä! Sokeriruokojuoma oli ihan hyvää varsinkin tohon helteeseen, mutta se joku 3-4 desin annos oli ihan liikaa jopa mulle sokerihiirelle. :D

      Delete
  2. Kissakuva <3. Ja aikas hieno ranta todellakin! Kivoja tuollaiset reissut, joilla kuljetaan paikallisten mukana. Pääsee ihan erilailla "sisälle" elämänmenoon!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kissa oli hirveen säälittävä ja söpö! Jep, todellakin ja saatiin myös kuulla paikallisilta kaikkee mahdollista aina tavoista niiden omaan elämään.

      Delete
  3. Todella hieno ja pitkä ranta - mutta siellä on tosi vähän ihmisiä noissa kuvissa. Oliko sää viileä, vai mistähän tuo johtuu?

    On aina mukavaa, jos pääsee kiertelemään paikkoja paikallisten kanssa. He osaavat aina kertoa jotain sellaista, mitä ei kuulisi mitenkään muuten.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sitä mekin ihmeteltiin! Sää oli huippu, eli joku 34 astetta lämmintä :) hiekka tosin oli polttavaa ja viereisellä, suojaisammalla rannalla oli enemmän ihmisiä.

      Delete
  4. Ihanan näköistä <3 Toi sokeriruokomehu on jännä elämys, testasin itsekin joskus Intiassa :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se oli kyllä tosiaankin jännä :D Epäilyttävän näköstä ja hirveen makeeta!

      Delete
  5. Ihana kisu <3!! Huikean näköiset on rannat. Ja mukavan tyhjät :). Kuvat on niin aurinkoiset, että olisihan se kiva vaikka pariksi päiväksi hypätä tuolle biitsille hakemaan auringosta D-vitamiinit.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se oli niin hellyyttävä <3 Joo D-vitamiinien keräys tuli tosiaan tarpeeseen, vaikka tulinkin kipeeks heti seuraavana päivänä paluun jälkeen. :D

      Delete
  6. Mahtavan voimakkaan keltaista tuo rantojen hiekka! Mitäs tästä muuta sanoisi? Ehkä vähän enemmän tekstiä olisin kaivannut postaukseen, koska nyt koko jutunaihe jäi vähän auki. Itse asun nyt Portugalissa ja täällä on tietenkin jonkin verran brasilialaisia, koska Brasilia oli heidän entinen siirtomaansa. Tuossa kirkossa on kyllä jotain samaa henkeä kuin portugalilaisissa kirkoissa, vaikka tietenkin katoliset kirkot muistuttavat toisiaan. Mutta on niissä kyllä ominaispiirteitä, tuo kirkko on vaalea ja siro aivan kuin usein Portugalissakin, toisin kuin vaikkapa Irlannissa ne ovat synkkiä ja jylhiä...Tyylikkäitä kuvia! (kulkuritarinat.net)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos palautteesta! Jätin tarkoituksella postauksen lyhyehköksi esittelyksi kaupungista, sillä itse pidän tällaisista enemmän. Lisää tarinaa Vitóriasta löytyy uudemmasta, eilen julkaistusta postauksesta jos aihe kiinnostaa :)

      Delete
  7. Oliko kaupunki jotenkin persoonaton? Kuvistasi tulee sellainen olo, että se voisi olla oikeastaan missä tahansa, missä rantaa ja lämpimämpää kuin Suomessa. :) Tämä ei ole siis mitenkään kritiikkiä postauksellesi vaan jäin mietiskelemään, millainen kaupunki on. Pimeästä Helsingistä kyllä teleportoituisin mieluusti tuolle rannalle ihanan värikkään hedelmäkojun kautta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei ollu, siellä oli upeita paikkoja, millasia en oo nähny missään muualla! Muun muassa Brasilian toisiks pisin silta löytyy Vitóriasta, mutta se tulee eri postauksessa esille. Hotellialuekin oli ihan eri näköstä, kun mitä näissä kuvissa näkyy, mutta siellä en uskaltanu kauheesti kameraa laukusta kaivaa turvallisuuden vuoksi. :)

      Delete
  8. Kaiken kaikkiaan teillä on ollut kivan kuuloinen reissu! Nuo "espanjalaiset portaat" kuvassa kaikella rosoisuudellaan on todella kauniin näköiset.

    P.S. Aika makeen näköisiä rantoja!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mäkin ihastuin niihin portaisiin - tykkään just kaikesta tollasesta vanhasta ja säilyneestä, jotka on sillon aikanaan tehty huolella ja rakkaudella.

      Delete
  9. Onpa aikamoinen ranta! En mikään rantaihminen ole, mutta on niillä toisinaan mukava kävellä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Rannat on kyllä mukavia muutenki, kun löhöilyyn.

      Delete
  10. Söpö kissakuva! Eksoottisen näköinen paikka ja vau mikä ranta!

    ReplyDelete
  11. Olipa kivasti järjestetty, että oli paikallisia mukana. Tuo ranta on aivan huikea ja miten se on noin tyhjillään?!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No jep, sitä mekin ihmeteltiin! Tais kyllä olla arkipäivä et se ainakin selittää jotenkin :)

      Delete
  12. Ihana ranta tuo Vila Velha ja olipa ihmeen paljon tilaa temmeltää! :)

    Mukava nähdä kuvia paikallisista rakennuksista, joista joissain näkyy portugalilaisuutta ja joissain Rivieralle tyypillistä belle epoqueta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Portugalin vaikutus on kyllä silmiinpistävä.

      Delete
  13. Ooh - intiaanikyläpostauksia odotellessa :-)!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuvia ja infoa intiaanikylästä löytyykin jo heti seuraavasta postauksesta, eli viimeisimmästä julkaisemastani :)

      Delete
  14. Lätäkkö ilman kvaakkuja, kwack! Etelä-Amerikassa onkin vähän toiset kvaakut kuin mitä täällä pohjoisella pallonpuoliskolla. Äkkipäätä luulisi olevan niille hyvä paikka, kun on niin märkää, mutta ei se aina ole niin. Amazoniassa näin perin vähän varsinaisia sorsia. Mitähän eteläamerikkalaiset tekevät puistoissa, kun eivät ruoki sorsia. No, minä ainakin sain selville, että ne pussailevat toisiansa. Näin ainakin Perussa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, nähtiin tuollakin puistossa niin tiiviisti imutteleva pariskunta, ettei puisto ollu ehkä enää oikea paikka..

      Delete
  15. Ooo niin ihanan aurinkoista ja lämpimän näköistä! Kelpais juuri nyt enemmän kuin hyvin.

    Tapioca-lätyt kuulostaa hyvältä. Tapiocaa en oo syöny muuta kuin semmoisina palluroina Bubble Teassa, mut ne on kyl namei!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kannattaa kyl maistaa tapioca-lettuja jos tilaisuus tulee :)

      Delete
  16. Ah, kyllä taas sielu lepää näitä kuvia katsellessa :) Itselleni on Brasiliasta kertynyt kokemuksia vain Riosta ja Recifestä, mutta nälkä jäi kyllä seuraavaankin kertaan... Etelä-Amerikka oli meillä matkasuunnitelmissa maailmanympärimatkallakin, mutta ei sitten ikinä sinne saakka kuitenkaan ehditty. Brasiliasta jäi erityisesti mieleen rento asenne, jo sen takia sinne menisi mielellään uudemmankin kerran!

    Ja hei, kissakuvia ei voi olla liikaa :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Etelä-Amerikka maailmanympärysmatkalla ois varmaan jääny joko todelliseks pintaraapasuks tai sitten sinne ois pitäny varata useempi kuukaus.

      Delete
  17. Olipa varmasti kiva tutustua kaupunkiin paikallisopastuksella. Voin uskoa, että saitte kaupungista siten enemmän irti. Näyttää mukavalta rantakaupungilta. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saatiin kyllä tosiaan tuhannesti enemmän irti kaupungista ja oli hauskaa paikallisten kanssa :)

      Delete
  18. Aivan upea biitsi, tuonne kun pääsis päivää paistattelemaan. Kuulostaa muutenkin tosi mukavalta reissulta ja paikalliset ovat varmasti mitä parhaimpia oppaita reissussa kuin reissussa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Paikallisten opastus ja seura oli kyllä kullanarvoista! Oltais jääty tosi monesta paitsi ilman heitä ja olis ollu tylsempi reissu.

      Delete
  19. Nyt tuli hinku aurinkoon ja biitsille, sen verran houkutteleva ranta. Kyllä minunkin on joskus myös Brasiliaan päästävä. (Toi kisu on niin söpö <3).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kaikille taitaa tulla rantsukuume tän seurauksena! :D

      Delete
  20. Aaaah tota biitsiä, rantalomakuume x 10! Hauskaa toi paikallisten huolenpito - mulla on vähän samankaltainen kokemus Napolista, kun lukioikäisenä kaupungissa vaihto+ohjelman tiimoilta päiväretkellä vieraillessani jätin hostini pyynnöstä jopa kameran pois matkasta... pari vuotta myöhemmin palasin sitten kaupunkiin viikoksi, ilman paikallista opasta ja ihan kameran kanssa, mutta arvostan kyllä huolenpitoa =).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aaa voi ei, vähän söpöä :D vaikken Napolissa ookaan käyny niin en voi kuvitella sen olevan niin vaarallinen, et kamerakin kannattais jättää kotiin. :D

      Delete