Syyskuussa vietettiin aurinkoinen viikko Rodoksella Deturin matkalla. Varattiin pakettimatka reilu vuosi ennen reissuajankohtaa erittäin edullisen hinnan houkuttelemana - tietyllä varauksella tosin Deturin tuntien, odottaen viime hetkiin saakka matkan peruuntumista. Toisin kuitenkin kävi ja matkaan päästiin ongelmitta, mutta koko reissusta ei suinkaan ongelmitta selvitty ja jouduttiinkin vaihtamaan viimeiseksi yöksi hotellia.
Ollaan oltu Rodoksella kerran aiemmin, vuonna 2013 ja sekin reissu sekoittuu mielessä osittain Kreetaan, jossa oltiin vuotta myöhemmin. Pakettimatkoja on tullut harrastettua näiden edullisten Kreikan matkojen suhteen varsinkin nuorempana opiskelijana, kun oltiin vasta muutettu omilleen eikä itsenäinen matkustaminen, puhumattakaan reissun varaamisesta, ollut vielä niin tuttua puuhaa, kuin nykyään. Muisteltiin, ettei yhdeksän vuoden takaisella reissulla tehty hirveämmin muuta, kuin käytiin Ixiasta käsin kerran-pari Rodoksen kaupungissa ja muuten lähinnä nautittiin auringosta. Tällä kertaa siis oli jo aikakin käydä tutkimassa saarta vähän enemmän hotellimme sijaintia Ialysosta kauempana. Rodoksen kaupungissa käytiin tälläkin reissulla pari kertaa ja varsinkin satama-alue ja vanhan kaupungin alue oli meidän mieleen, mutta tietysti myös Suurmestarin palatsi näkemisen arvoinen.
Koskinou
Otettiin päiväksi vuokra-auto alle ja käytiin saaren kaakkoispuolella. Olin saanut tutulta suosituksen Koskinousta, joka on kukkulan laella sijaitseva kylä. Koskinou on tunnettu erityisesti värikkäästä ja persoonallisesta arkkitehtuurista vanhan keskustan alueella. Pieni ja suloinen paikka, jossa paras - ja oikeastaan ainoa - tekeminen oli kierrellä katuja ja ihastella taloja. Juuri tällaisista paikoista tykkään niin paljon, saatiin aamukymmenen aikoihin kierrellä täällä rauhassa vain muutamien vastaantulijoiden kanssa.
Lindos
Koskinousta jatkettiin matkaa Lindokseen, joka on varmasti suosituin päiväretkikohde koko saarella ja näin ollen erittäin vilkas. Lindoksessa pysäköinti järkevällä kävelyetäisyydellä vanhasta kaupungista maksaa, mutta pienen googlauksen jälkeen löydettiin rannan läheltä ilmainen parkkipaikka (löytyy seuraamalla kylttiä Beach Parking 2). Täältä oli lyhyt ja kiva kävelymatka rannan vierustaa pitkin vanhaan kaupunkiin. Parkkipaikalla vartiointikin toimi, sillä siellä oli puihin sidottuja aaseja. Lindoksessa oli varmaan kuuminta koko meidän reissun aikana, sillä pienille suojaisille kaduille ei tuuli käynyt ollenkaan ja liikkeellä oltiin päivän kuumimpaan aikaan. Ei käyty korkeimmalla paikalla olleella akropoliksella, vaan tyydyttiin ihastelemaan sitä kauempaa. Muutenkin viivyttiin Lindoksessa aika lyhyen aikaa kaduilla harhaillen ja lounaan merkeissä, sillä viihdytään paremmin rauhallisemmissa paikoissa. Kaunista kylässä ehdottomasti oli, mutta lopulta kuitenkin hyvin samantyylistä, kuin monessa muussakin paikassa Kreikassa. Ehdoton valttikortti täällä onkin kylästä avautuvat kauniit maisemat sekä näkymä itse Lindokseen sinne ajaessa.
Agios Nikolaoksen kappeli, Traganou Beach & Anthony Quinn Bay
Paluumatkaan varattiin runsaasti aikaa, sillä halusin pysähtyä matkalla vähintään yhdellä rannalla. Ennen rantastoppia piipahdettiin Kolymbian satamassa, mielessä satamaan kallion päälle rakennettu pieni Agios Nikolaoksen kappeli. Jos tykkää Kreikan kirkoista ja kauniista maisemista, ei tätä kannata missata! Sataman vieressä on myös pieni ja tuulelta suojassa oleva ranta.
Varsinaiseksi rantakohteeksi valikoitui suuri pikkukiviranta Traganou Beach. Traganou Beachilla oli iso aurinkopetejä täynnä oleva alue ja ravintola, mutta me suunnistettiin suoraan pohjoispäätyyn, jossa on kallioita luolineen. Luola, jota kaikki pohjoispäädyssä päivää viettäneet kävivät katsomassa, on meren puolella, eli kulku kävi veden kautta. Sinne kuitenkin pääsi myös maalta käsin pienellä kiipeilyvaivalla ja upeimmalta luola näyttikin tästä suunnasta!
Rannalta lähtiessä oli vielä hyvin aikaa auton luovutukseen, joten käytiin katsomassa auringonlaskua Anthony Quinn Bayssa. Kaunis kallioranta, tai itse asiassa kaksi eri rantaa, olisivat varmasti olleet oikein hyviä paikkoja snorklaukseen. Tänne käsittääkseni tehdään myös uintistoppeja erinäisillä laivaretkillä. Rannoille kuljetaan rappusia pitkin ja maasto on muutenkin epätasainen.
Detur
Reissun loppupuoliskolla alkoi iltapäivälehdet kirjoittamaan Turkissa Deturin matkalla olleiden ongelmista hotellien maksun kanssa ja huhuista yrityskaupoista. Me pidettiin näitä täysin hotellien joukolla tekemänä huijausyrityksenä, kyllästyttyään Deturin maksamattomuuteen. Yrityskaupoista ei ollut mitään vahvistusta, eikä mitkään kaupat katkaise rahaliikennettä tai ylipäätään tapahdu noin nopeasti, joten meidän epäilys oli vaan Deturin taloustilanteen huonontumisessa entisestään. Meidän hotelli oli pari päivää täydessä hiljaisuudessa koko asiasta, mutta viimeisenä iltana hotellille tultuamme rupesivat he tivaamaan koko viikon maksua, kun Deturilta ei kuulemma rahaa ollut tullut yli kuukauteen. Kysymys kuuluukin, miksi he ottivat turisteja edelleen sinne, jos heidän yhteistyökumppaninsa ei ollut maksanut näistä oleskeluista niin pitkään aikaan.
Me ei tietenkään suostuttu maksamaan jo kerran matkatoimistolle maksettua matkaa, jolloin vaihtoehdoksi annettiin poistuminen hotellista. Tätäkään ei sulatettu, sillä ongelman ja velkojen selvittelyn tulisi olla täysin hotellin ja matkatoimiston välinen, ei meidän ja hotellin, sillä me oltiin ostettu palvelu Deturilta, joka maksaa eteenpäin omille palveluntarjoajilleen. Kilpailu- ja kuluttajavirastonkin ohjeistus on, ettei turistin pidä maksaa majoitusta uudelleen. Pyydettiin poliisi paikalle yleiseksi turvaksi ja antamaan oman näkökulmansa, sillä yksi respan työntekijöistä vaikutti aika agressiiviselta. Lisäksi juteltiin oppaan kanssa puhelimessa ja myös ulkoministeriöön soitettiin, mutta niistä ei tuolla hetkellä hirveästi konkreettista hyötyä ollut. Tätä kaikkea setvittiin yli tunti hotellin respassa ja jatkuvasti paikalle lappasi lisää suomalaisia, joita infottiin tilanteesta ja Henri yhdessä toisen suomalaisen miehen kanssa selvitti asiaa käytännössä kaikkien puolesta.
Lopputulemana oli hotellin periksiantamattomuus ja ymmärtämättömyys heidän ja matkatoimiston välisestä sopimuksesta, johon hotellissa majoittuva asiakas ei kuulu. He vaan toistelivat Deturin menneen konkurssiin eivätkä millään uskoneet, kun kerrottiin, ettei tässä konkurssista ole ainakaan vielä kyse. Käsittämätöntä tilannetajun puutetta hotellilta, ettei anneta yhtään periksi, kun kyseessä oli kuitenkin enää yhden yön majoitus ja meidät heitettiin ulos myöhään illalla. Kohtelu oli muutenkin erittäin asiatonta ja hyökkäävää tässä tilanteessa. Hotelli oli Kassandra Apartments, jota en ilman tätä välikohtaustakaan olisi voinut suositella, mutta tämän jälkeen kehottaisin kiertämään niin kaukaa, kuin mahdollista. Vaikka tilanne olisi saatu sovittua, ei varmaan olisi uskallettu enää jäädä hotelliin, sillä niin aggressiivinen ilmapiiri siellä oli. Aiemmin hotellin miestyöntekijä oli mennyt naisasukkaan suihkussa ollessa näiden hotellihuoneeseen omilla avaimillaan ja vienyt sieltä heidän avaimensa, joka siis oli seinässä jotta sähköt toimivat. Tämä avainten "panttivangiksi" ottaminen oli ilmeisesti käynnissä siinä vaiheessa, kun me saavuttiin takaisin hotellille..
Olin jo aiemmin väittelyn aikana varannut viimeiseksi yöksemme hotellin lähistöltä ja varmistin vielä sieltä, että voimmeko seuraavana päivänä lentoa odotellessa uloskirjauksen jälkeen käyttää allasaluetta. Viimeisen yön majoitus, Ilyssion Holidays Hotel, maksoi onneksi vain 35 € ja oli hinta-laatusuhteeltaan erinomainen, joten suuri taloudellinen vahinko ei tältä osin käynyt, vaikkei mitään mistään takaisin saataisikaan. Reissusta paluun jälkeen on laitettu Deturille reklamaatio, jossa vaaditaan vahingonkorvausta viimeisen majoitusyön toteutumattomuudesta ja tästä aiheutuneista ylimääräisistä kuluista. Jos ja kun homma ei etene, niin sitten lähdetään luottoyhtiöltä pyytämään osittaista hinnan palautusta Deturin pakettimatkasta.
Iso osa muistakin vieraista kieltäytyi maksamasta ja vaihtoi hotellia tässä vaiheessa, mutta osa totesi olevansa liian väsyneitä ja pulitti pyydetyn summan. Seuraavana päivänä lentokentällä kuultiin joidenkin vaihtohotellin olleen erittäin pöyristyneitä Kassandran käytöksestä ja sieltä henkilökunnan yrittäneen soittaakin Kassandraan ilman tulosta. Sama pöyristys oli myös meidän viimeisen yön hotellin henkilökunnalla, tuntui, että he häpesivät Kassandran puolesta ja varmasti myös pelkäsivät vaikutuksia Rodoksen ja Ialysoksen maineeseen ja turismiin.
Vaikka loppumatkaan saatiin pientä draamaa ja säätöä, paluulento lennettiin onneksi normaalisti ja me saatiin nauttia vielä viimeisestä päivästä uuden hotellin allasalueella ennen paluuta. Onpahan yksi tarina lisää kerrottavana!