Upeimmat rantasaunamaisemat

Otsikkoon sisältyy kohtalaisen suuri lupaus, mutta nyt olen tosissani. Tässä postauksessa näkyy mun lempimaisema, joka löytyy porukoiden uuden rantasaunan luota. Rantasaunalle kävellään pellon poikki - sellasen pellon, jossa ylämaankarjalehmät laiduntaa välillä. Siinä on maalaisromantiikka parhaimmillaan.

Ehdittiin käydä koeajamassa sauna ja pulikoida lämpimässä vedessä Kuopiorockia edeltävänä iltana. Aiemmin järveä vaivannu sinileväkin oli hävinny lähes kokonaan tuohon mennessä, eikä itikoita juuri näkyny, kun laiturille laitettiin niitä häätävä laite. Tällaset auringonlaskut on muuten arkipäivää porukoilla; lähes joka ilta voidaan ihailla yläkerran pohjoiseen suuntaavista ikkunoista milloin minkäkin väristä taivasta. 

Saa haastaa; löytyykö muualta näin kauniita rantasaunamaisemia?

Kuopio RockCock 2016

Kuopio RockCockia vietettiin ihanalla Väinölänniemellä viime viikonloppuna. Kuopiorockilla on erityinen paikka mun sydämessä, sillä se on käytännössä mun vanhassa kotikaupungissa. Oon käyny Kuopiorockissa lähes joka vuosi aina vuodesta 2009 lähtien ja viime kesänä myös tein mun opparin kyseiselle festivaalille!

Kuopiorock on kyllä jotenkin niin symppis, sopivankokoinen ja savolaiseen tapaan rento festari. Kun kävijöitä on 18 000 kahden päivän aikana, ei alueelle muodostu kauheeta ryysistä tai jonoja. Pahimmillaan taidettiin jonottaa juomia joku kaks minuuttia. Kuopiorockissa on myös lähes aina niin paljon hyviä bändejä, että sinne lähtee ilomielin, sillä hinta-laatusuhde on niin hyvä. Kun vielä kelitkin päätti suosia, niin kyllähän se oli taas yks kesän parhaista viikonlopuista!

Tällä kertaa en hakenu pressipassia, sillä olin ajatellu etten edes ota kameraa mukaan. Viime hetkillä päätin kuitenkin pakata sen laukkuun. Kuvasaldo jäi siis normaalia vähäisemmäks, sillä en kuvannut kuin niitä, joita halusin mennä muutenkin katsomaan. Siksi siis Reckless Lovesta on niin paljon kuvia :D En myöskään näköjään ottanu festarialueesta kuvia. Ensi viikonloppuna edessä on sitten Porispere, josta hyvin todennäköisesti enemmän kuvia tiedossa, sillä sinne sain pressipassinkin.

Karvalehmät ja koti

Neljä vuotta Tampereella ei oo saanu muutettua mua kaupunkilaiseks. Oon ikuinen maalaistyttö ja oonkin asunu ensimmäistä, Kuopiossa vietettyä elinvuottani lukuunottamatta koko lapsuuteni maaseudulla Maaningalla, joka on nykyään osa Kuopiota. Myöskään savolaisuutta musta ei saa kirveelläkään pois, minkä suattaapi huomata tai sitten olla huomaamatta. :D

Kaipaan maalle melkein aina hiljasuuden, tilan ja luonnon vuoksi. Haluan muuttaa pois kaupungista heti, kun se on mahdollista ja järkevää. Kesä tuntuu enemmän kesältä, kun ympärillä on asfaltin sijaan nurmea ja kasveja. Oikeastaan kaikki vuodenajat tuntuu paremmilta maalla, sillä siellä jokaisen vuodenajan parhaat puolet tulevat selvemmin esiin. Toisaalta kaupungissa säästyy pahimmalta heinänuhalta ja itikkaparvelta! Mä en osaa arvostaa ja kaivata loppujen lopuks ihan kamalasti vaikkapa palvelujen läheisyyttä, vaikka olihan se aluks siistiä. Eipä niitä kauppoja tai ravintoloita päivittäin tarvitse. Katuvaloja taasen osaan arvostaa varsinkin talvisin, terveisin nössö joka pelkää pimeää. :D

Tämän ylistyksen saattelemana, ajattelin jakaa parhaat kotimaisemat ja söpöt, porukoilta löytyvät ylämaankarjalehmät teidän kanssa! Kuvissa esiintyy pieni ihanuus, Lempo-vasikka emonsa Dianan kanssa. 

Lomalla Suomessa

Nyt on harmaaseen, sateiseen Dobrichiin palattu pari tuntia sitten. Hiukkasen väsyttää, mut vielä pitää pari tuntia sinnitellä hereillä, ettei unirytmi mene ihan oudoks. Nukuin varmaan yhteensä 2-3 tuntia kevyttä unta viime yönä, sillä yö vierähti bussissa ja lentokoneessa.

Varnasta Helsinkiin ja takasin matkustin Turkish Airlinesillä ja sama lentoyhtiö oli myös tammikuussa tänne tullessa. Konetta pitää vaihtaa Istanbulissa, mutta Turkish on yks harvoista lentoyhtiöistä, jotka lentää Suomesta Varnaan myös sesongin ulkopuolella. Vähän ehkä hassua, et Turkishin liput on ollu halvimmat, matka-ajat fiksuimmat ja hintaan kuuluu myös ruuat, juomat ja ruumaan menevä laukku! On muuten parhaat lentokoneruuat, mitä oon syöny. 

Vietin pari päivää kotosalla Tampereella ja loppuajaks mentiin siipan kanssa porukoille, eli kotikotiin Kuopion kupeeseen. Siskokin oli siellä pääsiäisen vietossa. Lauantai käytettiin miekkosen kanssa parhaalla tavalla, eli ekana mentiin Tahkolle Reckless Loven akustiselle keikalle ja sen jälkeen nähtiin mun parhaita ystäviä!

Recklessien keikka oli kyllä hyvin erikoinen. Ennen Tahkolle menoo luin keikkapaikan, eli rinneravintola Panorama Bar & Cafen nettisivuilta, että autolla pääsee ihan viereen. Siinä uskossahan sitä sit oltiin ja korkokenkiä ikävöineenä päätin napata satiiniset, piikkikorolliset saappaat jalkaan. Ei ehkä paras valinta kurakelille, mut aattelin et ei siellä joudu paljoo ulkona kävelee. No Tahkolle ajettuamme (vitsi oli kiva ajaa autoa pitkästä aikaa!) meidät ohjattiin pysäköimään reilun kilometrin päähän keikkapaikasta, loppumatka pitäis kävellä. Ei siinä mitään, mut loppumatka oli jyrkkää, kuravellillä olevaa pikkutietä ylöspäin ja sen jälkeen vielä vähän matkaa rinnettä lumihankineen kaikkineen. Hieman kiittelin informaation laatua siinä mäkeä kivutessani.

Tän kapuamisen jälkeen huomattiin, et kaiken lisäks keikka oli vielä ulkona! Pysyinpähän ainakin paikallani, kun piikkikorot oli hankeen uponneena. :D Vähä ehkä erotuin korkkareissani siellä toppapukujen ja lasketteluasujen keskellä.. Ei ollu mulle ihan eka Recklessien keikka, mut varmasti yks ikimuistosimmista kaikessa koomisuudessaan. Tänä vuonna tuleekin täyteen 10 vuotta mun ekasta Reckless Loven keikasta, huh! Ollikin vissiin hoksas et tais olla aika mones keikka, sillä lavalta kuulu kommenttia et "Venla onkin meidän vanha fani, mut eihän Venla silti vanha oo!" :D

 No olipa ainakin maisemat keikkapaikalta!

Oli ihanaa olla oman väen kanssa ja puhua typeriä kavereiden kanssa. Hiukka eri asia jutella omalla äidinkielellä sellasten ihmisten kanssa, jotka on tuntenut lähemmäs 10 vuotta tai osan jopa pidempäänkin, kun yrittää täällä small talkata kaks kuukautta vanhojen tuttavuuksien kanssa kielellä, joka ei oo kenenkään meidän äidinkieli. Mut onneks on Suomessa niin ihania ystäviä, ei oo monella samanlaisia! <3 Ei kyllä oikeesti yhtään huvittanu tulla takas viikon Suomessa oleskelun jälkeen, varsinkin kun ties että täällä on näin synkkä keli. Pahimmalta paluumasennukselta onneks vältyn, sillä huomisiltana lähdetään Istanbuliin! Huomenna siis pitää pyörähtää koulussa ja sen jälkeen kutsuu yöllinen bussimatka Turkkiin. Sekin reissu tosin tuntuu vähemmän hohdokkaalta, kun sääennuste näyttää +11 ja +13 astetta, eli ei vissiin tullukaan rantsureissu.. Olispa sääennuste kerrankin väärässä!

En jostain syystä tajunnu tai jaksanu ottaa kuvia muualla kun lentokoneessa ja keikalla. :D Hienoja maisemia ois ollu kyllä enemmänkin, mut otin niin iisisti et taisin välillä unohtaa koko kameran olemassaolon.

Seuraavan kerran kirjottelenkin sit Turkin reissun jälkeen, eli varmaan viikon päästä. :)