Tänä vuonna mun miehen vuosittainen avecillinen työreissu suuntautui Kroatian Splitiin huhti-toukokuun vaihteessa. Splitissä vietettiin neljä päivää, jonka jälkeen me jatkettiin reissua omakustanteisesti suuntaamalla Bračin saarelle. Meillä on Splitistä aiempaakin kokemusta, sillä vuonna 2018 vietettiin yhteensä viikko Splitin lähellä Trogirissa ja Visin saarella.
Splitin lentokenttä (joka sijaitsee lähempänä Trogiria kuin Splitiä, Splitiin matka paikallisbussilla kestää noin tunnin) oli kokenut täysremontin pari vuotta sitten ja sanottakoon, että tarpeeseen tuli. Vielä neljä vuotta sitten lentokenttä oli todella ahdas ja nuhjuinen, nyt tilaa oli ainakin näin ennen sesongin alkua enemmän kuin tarpeeksi ja tilat hohtelivat uutuuttaan. Heti lennon laskeuduttua koko meidän porukka hyppäsi bussiin ja suunnattiin Splitin länsipuolelle lounaalle. Lounasravintola oli Baletna Škola -rannan läheisyydessä ja eiköhän kaikki intouduttu heti rannalle kuvailemaan ja kokeilemaan meriveden lämpöä, eihän siinä syömään malttanut mennä. Tälle kauniin kuvaukselliselle rannalle voisi hyvin suunnata viettämään rantapäivää, ilmeisimmin vilkkaimpaankin aikaan kyseessä on melko rauhallinen ranta.
Lounaan jälkeen päästiin oppaan johdolla kiertämään vanhaa kaupunkia, eli lähinnä Diocletianuksen palatsia. Rooman keisari Diocletianus rakennutti palatsin synnyinkaupunkinsa Salonan lähellä 200- ja 300-lukujen vaihteessa ja vetäytyi sinne viettämään eläkepäiviä vuonna 305 vallasta luovuttuaan. Keisari päätyi luopumaan vallasta ja linnoittautumaan palatsiin pelätessään murhatuksi joutumista. Diocletianuksen palatsi on Unescon maailmanperintökohde ja palatsin sisällä on niin hotelleja, majataloja kuin ulkomaisten ja paikallisten asumuksiakin. Opas kertoi, ettei esimerkiksi ilmastointilaitteita saisi sijoittaa asuntojen ulkopuolelle tai pyykkejä kuivattaa ulkona ikkunoista ja parvekkeista, mutta vanhat asukkaat viisveisaavat näistä säännöksistä. Heille on myös asetettu ukaaseja ja tarjottu taloudellista avustusta asuntojen ja talojen kunnostamiseen, jotta linnoitus ei pääsisi rapistumaan. Kurjassa kunnossa olevia asuinrakennuksia siellä oli useita.
Diocletianuksen palatsiin vie neljä porttia eri ilmansuunnista ja alue on melko lyhyessä ajassa nähty. Linnoituksen itäportin ulkopuolella on markkinat, joista löytyy kaikkea hedelmistä ja vihanneksista kukkiin ja etanoihin vaatteita ja kenkiä unohtamatta. Nämä kannattaa ehdottomasti katsastaa, vaikkei ostosaikeita olisikaan. Eteläportista pääsee suoraan rantabulevardille. Länsiportin ulkopuolella on Zara ja muutamia pienempiä vaatekauppoja, mutta muuten ketjuliikkeet ovat ostoskeskuksissa ydinkeskustan ulkopuolella.
Meillä oli reissun aikana useampi lounas tarjottu Henrin työnantajan toimesta niinä päivinä, kun oli yhteistä ohjelmaa. Paikallinen ruoka oli suhteellisen mitäänsanomatonta ja kuvailinkin useammassa lounasravintolassa meille tarjottua ruokaa sanoilla "lihaa ja mössöä". Perunat eri muodoissa, kaali, paprika ja liha tuntuivat muodostavan monessa paikassa tarjolla olevat ruuat. Punaista lihaa tulee syötyä äärettömän vähän nykyään, mutta kaikki meni alas olematta sen suurempi makuelämys. Hyvää pastaa, pitsaa, kanavartaita, salaattia, meksikolaista ja burgereita syötiin, eikä yhtäkään hutia sattunut meidän valitsemien ravintoloiden suhteen. Burekit, eli filotaikinapiirakat esimerkiksi feta- tai jauhelihatäytteellä oli meidän lempivälipala. Muutenkaan leipomoiden antimet ei pettäneet kertaakaan.
Splitin keskustan uimaranta on Bacvice Beach, joka sijaitsee vanhasta kaupungista katsoen sataman takana, noin kilometrin päässä. Käytiin täällä viime reissullakin vilkkaimpaan sesonkiaikaan, jolloin ranta oli tupaten täynnä porukkaa ja musiikkia pauhaavia rantabaareja, mutta nyt oli suhteellisen rauhallista ja valtaosa palveluista vielä suljettuina. Kroatiassa on pääosin pikkukivirantoja, mutta Bacvice on hiekkapohjainen, joten tänne uimatossuja ei tarvitse mukaan. Vesi on niin käsittämättömän kirkasta, että melkein silmiin sattuu. Rannalta löytyy suihkut. Kun kävelee rantaa pitkin vähän matkaa poispäin keskustasta, tulee vastaan paljon ravintoloita ja lisää pieniä rantapoukamia.
Bacvicessa näkee varmasti Splitissä suositun, tällä rannalla kehitetyn rantapelin, Picigin, pelaamista. Siinä tennispallon kokoista palloa pallotellaan porukalla, lyöden sitä kämmenellä, tavoitteena pitää pallo mahdollisimman kauan ilmassa. Pallona toimii yleensä tennispallo, josta on kuorittu päällisosa pois. Nähtiin useita huimia syöksyjä veteen pallon perässä ja seurattiin kauan hauskan näköistä pelaamista.
Split on monipuolinen, kiva kohde lyhyiden ja edullisten lentomatkojen päässä. Diocletianuksen palatsin ja keskusta-alueen ehtii kiertää oikein mukavasti päivässä, joten itse viettäisin Splitissä pari-kolme päivää, käyttäen sitä lyhyenä välietappina matkalla saarille ja tukikohtana vierailulle esimerkiksi Krkan kansallispuistossa ja Trogirissa.
Lue myös tämä: Vis - täydellinen saari-idylli Kroatiassa
