Kotorin linnoitukselle kiipeäminen oli oikeastaan ainoa ehdoton juttu, minkä halusin tehdä lokakuisella Montenegron reissulla. Upeat kuvat linnoitukselta aukeavista näköaloista olivat vakuuttaneet mut jo kauan ennen reissun varaamista. Linnoitukselle, jota kutsutaan myös San Giovannin tai St. Johnin linnoitukseksi, kiipeäminen maksaa tätä nykyä 8 euroa, joka on mun mielestä kohtuullisen summan ylärajoilla. Hinta on reilussa vuodessa yli tuplaantunut, mikä ei toisaalta oo mikään ihme turismin lisäännyttyä Kotorissa ja koko Montenegrossa räjähdysmäisesti.
Linnoituksen rakentaminen ei ollut mitään nopeinta puuhaa, vaan se kesti aina 800-luvulta 1800-lukuun saakka. Sekä rakennelma että koko Kotorin kaupunki on vahingoittunut kolmeen eri otteeseen maanjäristysten vuoksi. Alkumatkasta vastaan tulee St. Georgen kirkko, jonne asti on mahdollisuus kiivetä kahta eri reittiä pitkin ja täältä löytyi myös ainoa vesimyyjä, jonka koko reitillä näimme, joten kiipeämiseen kannattaa varautua vesipullojen kera. Vaikkei lämpötila ollutkaan kuin nipin napin hellelukemissa, oli tunnin kestävä kiipeäminen hikistä puuhaa. Rappusia matkalle kertyy 1350, mutta monissa paikoissa ne on myös sortuneet ja kuluneet liukkaiksi, joten pitäväpohjaiset umpinaiset kengät on ehdottomat. Vastaan tuli porukkaa varvassandaaleissa ja korollisissa kengissä, eikä heidän liukastelujaan kyllä käynyt kateeksi hetkeäkään.
Huipulla ollaan 280 metriä merenpinnan yläpuolella ja sieltä aukeaa huikeat maisemat vanhaankaupunkiin ja Kotorinlahteen! Kiipeäminen kannattaa tehdä kokonaan valoisaan aikaan ja suosittelen varaamaan tähän reissuun kolmisen tuntia, jolloin ehtii pitää runsaasti kuvaustaukoja, nauttia maisemista rauhassa ja silitellä reitin varrella olevia suloisia kisuja. Tätä ei kannata jättää missään nimessä välistä Montenegron reissulla!
