Ljubljana ja päiväretket Blediin ja Koperiin

Lokakuussa matka jatkui Venetsiasta Slovenian pääkaupunki Ljubljanaan, josta oltiin varattu majoitus neljäksi yöksi. Halpabussiyhtiö Flixbusilla liput ei paljoa maksaneet ja matka taittui joutuisasti neljässä tunnissa.

Ljubljanasta - ja Sloveniasta ylipäätään - oli ennakko-odotuksina lähinnä kauniit maisemat ja edullinen hintataso. Kauniita maisemia kyllä riitti - jo bussin ikkunasta pian Slovenian rajan ylitettyämme näkyi lumihuippuisia vuoria ja suloisia pikkukyliä kirkkoineen. Maisemia bussin ikkunasta nähtiin lisää myöhempinä päivinä päiväretkillämme. Etukäteismielikuvien lisäksi Ljubljana osoittautui oikein hyväksi kirppistelykohteeksi, joskin kirppikset oli vähän hintavia Suomen itsepalvelukirppisten hintatasoon tottuneena. Käytiin niin keskustan vintageliikkeissä, kuin syrjemmällä olleissa hyväntekeväisyyskirppisten tyylisissä kierrätyskeskuksissa.

Ljubljanan tunnetuin nähtävyys on varmasti keskiaikainen Ljublajanan linna, joka sijaitsee kukkulalla vanhan kaupungin kyljessä. Linnalle pääsee funikulaarilla tai mutkaista kävelytietä pitkin. Me ei käyty itse linnassa sisällä, vaan tultiin pääasiassa katsomaan ylhäältä avautuvia maisemia. Yläilmoista näkyi hyvin sama, mikä on monen muunkin kaupungin vaiva; ydinkeskustassa on vanhoja kauniin arkkitehtuurin rakennuksia, ja kauempana on hirviömäisiä neuvostotyylisiä betonikuutioita. Onneksi edes keskustassa on säilytetty arvokkaat, vanhat rakennukset ja uusiakin osattu tehdä samaa tyyliä kunnioittaen. Linnoitukselta kaupunkiin laskeudutaan kuvankauniiseen vanhaan kaupunkiin, joka sijoittuu mutkittelevan pääkadun varrelle. Vanha kaupunki olikin varmaan lempparijuttuni Ljubljanassa. Jos ostosten teko on mielessä, kannattaa huomioida sunnuntaisin valtaosan liikkeistä olevan kiinni.

Toinen olennainen kaupungin nähtävyys on lohikäärmepatsaistaan tunnettu Dragon Bridge, joka sattui olemaan meidän hotellin vieressä. Itseäni ei hirveämmin patsaat sytytä, mutta silta oli kieltämättä hieno, joskin kaupunkia halkovaa Ljubljanica-jokea ylittää moni muukin kaunis silta. :) Pari kivaa kirppistä löytyi Dragon Bridgen läheltä, sen pohjoispuolelta. Textile Housessa sattui sopivasti olemaan kaikki puoleen hintaan meidän käynnillä, ja lisäksi tutkittiin myös Textile & Plum House Second Handle -kirppiksen valikoimaa. Myös meidän nappiin osuneet ruokapaikkavalinnat oli aivan sillan lähistöllä. Erittäin hyvää ja edullista falafeliä, Fafa's-tyylistä ruokaa, sai Abi Falafelistä ja erinomaista intialaista Indijska restavracija ZAIKA:sta.

Bledjärvi

Slovenian aarre on Bledjärvi, jonne pääsee helposti bussilla Ljubljanasta. Matka kestää noin tunnin ja lippu kustansi viikonloppuna vain 2,10€. Jostain syystä Sloveniassa on kalliimmat bussiliput arkisin, tämäkin reitti olisi maksanut arkipäivänä 7,80€. Jos jollain on tietoa tämän hinnoittelun syystä, niin mielelläni kuulisin syyn. Me mietittiin lähinnä työmatkalaisten, eli kausikorttilaisten suosimista arkibusseissa ja kalliimmilla lipuilla vähennettävää muuta matkustamista?

Bledjärvi on syystäkin suosittu matkakohde, upean turkoosivetisen järven äärellä viettää mielellään päivän. Erityisen kuvauksellisen Bledjärvestä tekee keskellä järveä sijaitseva pieni saari, jossa on kirkko. Myös korkealla järven rannalla sijaitseva Bledin linna tuo oman osansa idylliin. Me ei tällä kertaa vierailtu linnassa eikä saarella, mutta kierrettiin 6km lenkki järven ympäri. Noin puolivälissä lenkkiä kavuttiin hikinen matka näköalapaikalle. Meidän valitsema näköalapaikka oli Mala Osojnica, josta avautuvat maisemat oli ehdottomasti vaivan arvoisia! Tällä puolella järveä sai muuten myös uida, toisin kuin itäpuolella, jossa sijaitsee keskusta ja jonne bussilla saavutaan. 

Lisäksi päädyttiin mainoksen nähtyämme summer tobogganin kyytiin, eli vuoristokelkkailemaan/vuoristorataan. Tälle en keksi enkä löydä mitään järkevää suomennosta, mutta kyseessä siis raiteita pitkin kulkeva kelkka, jolla laskeudutaan mutkitellen rinnettä alas. Ylös mentiin tuolihissillä, joka jo itsessään oli mulle korkeanpaikankammoiselle extremeä sinänsä. Hintaa tällä aktiviteetillä oli 10€, joka sisälsi yhden tuolihissin ja yhden laskun tobogganilla. Ehdottomasti kokemisen arvoinen! Hintatiedot ja aukioloajat löytyy täältä. 

Koper

Koska meillä oli Ljubljanassa neljän yön majoitus ja ensimmäisen kaupunkipäivän jälkeen alkoi tuntua kaupungin olevan jo aika hyvin kierretty, päädyttiin valkkaamaan kartalta ja bussiaikatauluista joku kaupunki, jossa olisi hauska käydä päiväseltään. Kohteeksi valikoitui Koper, joka sijaitsee Slovenian lyhyellä rannikkokaistaleella. Bussilla Koperiin ajoi 1h 20min, ja lipun hinta oli arkena 9,60€. Liput kannattaa ostaa asemalta etukäteen, jotta varmistaa mahtumisen kyytiin. Bussistakin lippuja käsittääkseni saa, mutta ensisijaisesti kyytiin pääsevät kaikki asemalta ennakkoon lippunsa hankkineet.

Kun kerran päädyttiin Koperiin hyvinkin extempore, ei tehty ennakkotutkimusta käytännössä lainkaan. Kaupunki onnistui siksi yllättämään kauniilla keskustallaan ja varmasti vaikutusta oli myös aurinkoisella, lämpimällä kelillä. Oli ihanaa istua auringossa, syödä jäätelöä ja katsella palmuja. Rannikkokaupungit on vaan aina mun juttu! Koperissa ei meinattu millään löytää ruokapaikkaa, joten päädyttiin ostamaan linja-autoaseman läheisen ostoskeskuksen supermarketista pizzaa ja naposteltavaa. Jopa marketin palvelutiskin pizza slicet oli herkullisia, kuten myös Ljubljanassa syömämme slicet. Italian läheisyys tekee selvästi tehtävänsä, eikä pizza slicejä ole hinnalla pilattu. Aiemmin mainitsemani ostoskeskus, Planet Koper, oli muuten oikein hyvä shoppailupaikka, kun ei Ljubljanan keskustassa juuri muita ostosmahdollisuuksia ollut, kuin kirppikset ja matkamuistomyymälät.

Sloveniassa voisi viettää vaikka miten pitkän ajan ja pidemmällä reissulla lähtisin ehdottomasti patikoimaan. Tämä lyhyt pyrähdys oli ensitutustuminen Sloveniaan, mutta ensi kerralla sitten luontoon ja pikkukyliin ehdottomasti!

Venetsia yllätti positiivisesti rentoudellaan!

Kaikilla on joku mielikuva Venetsiasta. Yleensä siihen sisältyy kanaalit, gondolit, väenpaljous ja italialainen ruoka - näin myös omassa mielikuvassani. Lokakuussa kävin ensimmäistä kertaa Venetsiassa ja vaikka kaikki edellä mainitut asiat kaupungista löytyi, oli se enimmäkseen kaikkea muuta kuin näitä. Ihanaa yllättyä näinkin superturistillisessa paikassa positiivisesti lähes kaikesta!

Ryysis - tai lähinnä sen puuttuminen

Se mielikuvistani vastenmielisin, eli ryysis, löytyi kyllä Venetsiasta, mutta lähinnä vain pääturistinähtävyyksiltä. Kun esimerkiksi Piazza San Marcolta lähti kävelemään jollekin pienemmälle kadulle ja kääntyi siltä vielä kerran mille tahansa toiselle kadulle, ei ihmisiä tullut vastaan sen enempää kuin missä tahansa muussakaan Euroopan kaupungissa käyskennellessä. Hiljaisemmilla alueilla paikallisasutuksen seassa käveltiin minuuttikaupalla ilman, että yhtään ainoaa ihmistä tuli vastaan. Rialton silta ja Basilica de San Marco on varmaan ne kuuluisimmat yksittäiset nähtävyydet koko kaupungissa ja näillä ne ahtaimmat tunnelmat olikin. Reppu siirtyi suosiolla eteen ja näistä suunnattiin matkakaverin kanssa nopeasti väljemmille vesille todettuamme, ettei nämä päältä katsottuna sen kummempia paikkoja ole, kuin mikään muukaan Venetsiassa. Tällä en siis todellakaan vähättele paikkojen upeutta, vaan ennemmin korostan sitä koko kaupungin osalta. Kun jokainen paikka saa ihmettelemään arkkitehtuurin, veden ja värien kauneutta, ei ne tunnetuimmat nähtävyydet erotu juurikaan muusta muuten kuin negatiivisesti ruuhkan vuoksi. :) 

Ehkä yllättävin asia, mikä omalta osaltaan vähensi kuvitelmissani luomaa tungosta, oli vanhankaupungin koko. 118 saarelle jakautunut kaupunki oli yllättävän iso alue, enkä tätä ollut jostain syystä aiemmin hoksannut. Kuvittelin vanhankaupungin olevan tupaten täynnä porukkaa lähes jokaista katua myöten osittain sen pienuuden vuoksi. Parin päivän jälkeen päädyttiin kyllä useamman kerran vahingossa samoille kaduille, millä oltiin jo aiemmin käppäilty, mutta tämäkin kävi meidän käytännössä kartattoman haahuilun ja selvän ruutukaavan puuttumisen vuoksi.

Muutakin kuin kanaaleja

Kanaalit ja gondolit on keskeinen osa Venetsian viehätystä niiden uniikkiuden vuoksi - näitä ei juuri muualta löydy. Kanaalin ylittäviä siltoja tuli vastaan jatkuvasti ja välillä tuntui, ettei katua ehtinyt olla ollenkaan ennen seuraavan sillan rappusia. Siltoja Venetsiassa onkin yli 400, joten ei ihme, että niitä tuli ylitettyä pari. Me ei gondoliajelulle menty, vaikka aluksi niin tarkoitus olikin, sillä parin päivän kaupungin tutkimisen jälkeen tuntui, ettei vesiltä katsottuna saisi juurikaan sen enempää irti, mitä pikkukatuja tallatessa. Ei ainakaan kiinteän 80€ taksan edestä.. 

Varsinkaan pienempien kanaalien varsilla ei juurikaan pääse kävelemään, vaan niille näkyy lähinnä silloilta käsin. Kadut kulkevat välillä epäloogisestikin ja niillä haahuilu ilman karttaa toi eteemme parhaat paikat. Me päädyttiin kävelemään moneen umpikujaan, eli kanaaliin päättyvän tien päähän, mutta onnistuttiin löytämään pikkukaduilta myös upeita asuinrakennuksia, toimistoja ja jopa puisto. Joka puolella vastaan tuli niin upeita paikkoja, että melkein silmät väsyi siitä kauneudesta ja värikylläisyydestä! 

Haahuillessa päädyttiin myös hyödyntämään yliopiston ilmaista vessaa, nähtiin hienoja kirkkoja, satuttiin paikalle kun myyjät pystyttivät kirppispöytiään torille ja päädyttiin ainoalle Venetsiasta löytämällemme kirpputorille! Pieni kirpputori, jolta me kumpikin tehtiin kivoja löytöjä, ei ole merkitty Google Mapsiin lainkaan, eikä sillä meidän ymmärryksen mukaan ole nimeäkään. Paras maamerkki sen löytämiseen on suuri kirkko, Santa Maria dei Carmini, jonka idänpuoleisen sisäänkäynnin luona kirppis sijaitsee. Merkkasin sen myös itselleni ylös Google Mapsiin ja sijaintina tuossa merkinnässä näkyy 45°26'00.7"N 12°19'20.6"E. Onnea matkaan, jos kirppistä lähdette etsimään!

Ruoka, majoitus ja hintataso

Ruoka Venetsiassa oli hit or miss, eli kunhan valitsee ruokapaikan huolella, saa todennäköisesti hyvää ruokaa. Ravintolat valittiin hiljaisemmilta alueilta ja ennen niihin astumista vilkaistiin yleensä paikan Google-arvostelut, eli aika perussettiä, mitä yleensäkin teen reissuissa. Ensimmäisen illan pitsa oli hyvä, joskaan ei mitenkään erityinen, mutta muuten jokainen pitsa ja pasta oli juuri niin herkullinen, mitä Italiassa yleensä saakin. Meillä ruokailut osui aikalailla hintaluokkaan 8-10€. Lounas, iltapala tai välipala oli helppo hoitaa pizza slicellä, joka maksoi noin 2€ ja kokoa näillä oli yleensä ihan reippaasti, jopa neljäsosapitsan verran. Erikoismaininta edullisista, myös mukaan myytävistä Aperol Spritzeistä! Take awayna taisi maksaa 2-2,5€, ravintolassa euron-pari enemmän. Ravintoloissa myös oluet ja limsat oli suhteellisen edullisia, mehut ja vedet kalliimpia. Ruokakauppoja löytyy harvakseltaan, joten ne kannattaa etsiä Google Mapsin avulla. Ravintoloista suositukset saa esimerkiksi baari/ravintola Ai Do Scaini, take away -pastaa myyvä ketju Dal Moro's ja opiskelijoiden suosima, todella edullinen, mutta hyvä ravintola Snack Bar Ai Ragusei.

Hotelli valittiin booking.comin halvimmasta päästä, kuitenkin 8+ arvostelun saaneiden paikkojen joukosta. Kahden hengen huone jaetulla kylppärillä ja aamiaisella maksoi kolmelta yöltä 243€. Hotel Dalla Mora on lähellä pääbussiasemaa, mutta kuitenkin rauhallisella sijainnilla, jottei yöunet häiriinny. Me saatiin pyyntömme mukainen huone kanaalinäkymin. Kylppäri jaettiin noin neljän huoneen kesken. Suppea aamiainen sisälsi kylmien ja kuumien juomien lisäksi tuoreita croisanteja ja sämpylöitä, muroja, keitettyjä kananmunia ja levitteitä sekä hilloja. Palvelu oli erittäin hyvää ja täältä oli helppo liikkua mihin vain.

Muihin välttämättömiin kuluihin kuuluu julkinen vessa (joita löytyy useita pitkin kaupunkia, siistejä ja miehitettyjä), joka kustansi joka paikassa 1,5€. Bussi lentokentältä Piazzale Romalle, eli vanhan kaupungin pääbussiasemalle, maksoi huimat 10€. Paikallisbussin kertalippu maksaa 1,5€. Me käytettiin paikallisbussia ainoastaan jatkaessamme matkaa pois Venetsiasta, jolloin otettiin bussi Piazzale Romalta manner-Venetsian päärautatieasemalle. Päärautatieaseman kupeesta liikennöi myös esimerkiksi Flixbus, jolla me jatkettiin matkaa Sloveniaan. 

On mahtavaa pystyä sanomaan Venetsian ylittäneen kaikki odotukseni! Pari-kolme täyttä päivää riittää hyvin Venetsian tutkailuun, eikä näin ollen tule suhteellisen tyyriistä majoituksista huolimattakaan mitenkään kalliiksi, mikäli malttaa pysytellä pois gondoliajeluilta ja käyttää hetki aikaa ravintoloiden valintaan. Myös ajankohdaln valinnalla on tietenkin merkityksensä. Meidän lokakuinen visiitti oli erinomainen niin aurinkoisen ja suht lämpimän kelin, kuin vilkkaimman turistikauden välttämisenkin puolesta.